Blogi | Hallituksen vimmainen into rusikoida työelämää synnyttää déjà poo -ilmiön – ”Tätä kuraa on lentänyt tuulilasiin ennenkin” | Hallituksen budjettiriihi 19.–20. syyskuuta

Palkansaajan asemaa heikentävät hallitusohjelmakirjaukset saivat työmarkkinasyksyn liikkeelle rytinällä.

Hallituksen työlainsäädäntövalmistelu on alkanut vauhdilla ja laadukkaan lainvalmistelun näkökulmasta erittäin epärealistisella aikataululla.

Pelko palkansaajien tyytymättömyydestä ajaa hallituksen muun muassa poliittisten lakkojen suitsemiseen heti kautensa alkumetreillä, kun sillä on kiire saada läpi työrauhaa koskevat muutokset.

”Tavoite on selvä: palkansaajan oikeutta turvata asemaansa työelämässä halutaan rajoittaa jo ennen kuin hallituksen työelämäheikennykset viedään lainsäädäntöön.”

Kevään vaalipuheissa kiitettiin ja kehuttiin maailman parhaita julkisia palveluja ja niiden tekijöitä. Hallitusohjelmassa nämä puheet eivät näy. Sieltä ei välity arvostus tai huoli siitä, kuka parasta julkista palvelua tekee jatkossa.

Laki, jolla palkankorotusten enimmäistaso sidottaisiin vientialojen määrittämään yleiseen linjaan, sitoo valtakunnansovittelijan kädet, eikä yleistä linjaa korkeampia ratkaisuja voi tehdä.

”Viime neuvottelukierroksen kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelmaa ei voisi toteuttaa enää. Naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa kaivettaisiin tulevaisuudessa vielä syvemmälle. Todellinen tasa-arvoteko hallitukselta.”

Julkisalat tarvitsevat kipeästi toimia veto- ja pitovaikeuksien selättämiseen. Palkkauksen kehittäminen on toimista akuutein.

Jo nyt olemme tilanteessa, jossa paremmin palkattua työtä on tarjolla muualla ja veronmaksajille olennaisten palvelujen ylläpitämiseksi julkisaloille ei saada riittävästi ammattilaisia.

”Hallitus on päättänyt lisätä epävarmuutta työmarkkinoilla myös naamioidessaan ylevästi työllisyyden edistämiseksi sen, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteita jopa vuodeksi. Samalla sivutuotteena tuplaantuu kätevästi koeajan pituus.”

Viesti koko yhteiskunnalle on, että on ihan ok mätkiä määräaikaisia työntekijöitä ja siirtää työnantajien riskiä tavallisille työssä käyville ihmisille.

Nykyisestä työlainsäädännöstä löytyy kyllä työkaluja työllisyyden edistämiseen, kunhan niitä osaa käyttää.

”Epävarmuutta tuo myös kaavailtu uudistus helpottaa irtisanomista. Laissa nykymuotoilu asiallinen ja painava syy muuttuisi muotoon asiallinen.”

Kahdellakin sanalla on merkitystä ihmisten puntaroidessa arjessaan, uskaltavatko he ottaa asuntolainaa tai toteuttaa muita haaveitaan. Ja iso merkitys näillä kahdella sanalla on irtisanomistilanteessa.

Valmiiksi kuormittunutta terveydenhuoltoa hallitus haluaa puolestaan muistaa lisätöillä.

”Ensimmäisen sairauspäivän kustannuksien siirtäminen työntekijän kontolle ei vähentäisi sairauspoissaoloja, vaan lisää työntekoa sairaana. Kierre on valmis, kun edessä on lisää sairastumisia ja pidempiä poissaoloja.”

Useissa virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmin tietyistä hallituksen rumputulen kohteina olevista asioista. Ja parempina ne pysyvät, jos niistä ei nyt ryhdytä sopimaan toisin.

Hallituksen vimmainen into rusikoida työelämää synnyttää déjà poo -ilmiön – Tätä kuraa on lentänyt tuulilasiin ennenkin. Aina kun työlainsäädäntö on muuttunut, sillä on ollut heijastusvaikutuksia neuvottelupöytiin. Ja vaikka muutoksia ei olisi tehty, vaikeuskertoimet ovat kasvaneet.

JUKO-liitojen toimintatapa on neuvotella ja sopia. Toivon, että neuvottelemalla löydämme tasapainoisia työmarkkinaratkaisuja.

Pomppuinen matka on kuitenkin luvassa, jos hallitus ei kuuntele palkansaajien edustajien asiantuntemusta. Hallitusohjelmassa on nyt kriittisiä asioita, joita emme voi hyväksyä.

Mari Keturi

Kirjoittaja on JUKOn toiminnanjohtaja. Blogi on julkaistu 25. elokuuta.

Työrauhan ja paikallisen sopimisen osalta kolmikantatyöryhmät ovat aloittaneet työskentelyn. Työrauhakysymyksiä selvittävä työryhmä työskentelee 15. lokakuuta asti ja paikallisen sopimisen ryhmä ensi vuoden tammikuun loppuun.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.