Blogi | Pohjanmaan hyvinvointialueen rankka alku

Epäselväksi ei ole varmaan jäänyt kellekään, että tuoreiden hyvinvointialueiden olemassaoloa koettelevat heti kättelyssä rahoituksen ongelmat. Yhteistoimintaneuvotteluja on aloitettu kuin sieniä sateella, ja Pohjanmaan hyvinvointialue on ollut eturintamassa.

Pohjanmaalla tavoitteena on ollut tietenkin säilyttää alueellinen autonomia. Koska maan hallitukselta ei ole toistaiseksi herunut lisärahoitusta, työnantaja on ollut pakotettu katsomaan nopealla tahdilla palveluverkkoa kriittisellä silmällä ja ajamaan alas ei-lakisääteisiä palveluita.

Tämä on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta sekä Pohjanmaan väestössä että hyvinvointialueen henkilöstössä etenkin, kun säästölistalla on ollut myös henkilöstö.

Yt-neuvottelut alkavat."

Sote-puolella on pitkään kärsitty työvoimapulasta eikä tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluja ole tarvinnut juuri käydä. Tilanne on nyt uusi sekä työnantajalle että työntekijöille.

Pääluottamusmiehenä on saanut olla tarkkana ja yhteistoimintalakia on saanut tavata.

Pohjanmaalla ensimmäiset tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin hallinnosta, esihenkilöistä ja asiantuntijoista 3. lokakuuta ja neuvottelut koskivat noin tuhatta henkilöä.

Hallinnosta iso osa on JUKOn ja sen liittojen edustamia ammattiryhmiä. JUKO reagoikin heti neuvottelujen aloittamiseen tiedotteella.

Rinnakkaiset neuvottelut työnantaja aloitti 2. marraskuuta. Ne koskivat palveluverkon muutoksia ja siksi koko henkilöstöä, paitsi pelastuslaitoksen työntekijöitä ja tuolloin jo käynnissä olevia hallinnon yt-neuvotteluja.

JUKO otti ripeästi kantaa rinnakkaisiin yt-neuvotteluihin ja siihen, että päätöksiä oli mahdollista tehdä vasta molempien neuvottelujen loputtua 14. joulukuuta.

JUKOn ja sen liittojen tuki jäsenille."

Yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa JUKO perusti taustaryhmän. Jokainen yt-neuvotteluja käyvä alue on saanut oman kummihenkilön. Nämä ovat olleet kullan arvoisia paikallisille pääluottamusmiehille.

Yksittäisten työntekijöiden kohdalla tärkeää tukea on antanut myös henkilön oma liitto.

Neuvoja keskustasolta on tarvittu kipeästi. JUKO pyrki koko ajan reagoimaan prosessin tapahtumiin ja ohjaamaan yt-prosessia yhteistoimintalain mukaiseen suuntaan.

Tietoa etsittiin liitteistä."

Yt-neuvottelujen aikana käytiin monia hyviä keskusteluja työnantajan kanssa, mutta tietyissä asioissa tulee jatkossa skarpata.

Erityisesti keskustelua on herättänyt se, että työnantaja tarjosi hyvinvointialueen hallitukselle parempaa tietoa suunnitelluista muutoksista kuin henkilöstönedustajille yt-neuvotteluissa.

Henkilöstönedustajille ei esimerkiksi ollut annettu päätösvaihtoehtojen riskianalyysitietoja, jotka löytyivät hallituksen esityslistan liitteistä.

Hämmästystä on herättänyt myös se, että päätösehdotukset oli kirjattu hyvinvointialueen hallituksen esityslistaan ennen kuin yt-neuvottelut oli käyty loppuun.

Keskustelut yksittäisten työntekijöiden kanssa puolestaan alkoivat ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut olivat päättyneet. Nämä keskustelut JUKO tulkitsi yhteistoimintalain vastaisiksi, koska etukäteiskeskustelut loivat kuvan, että irtisanottavia henkilöitä olisi valittu ennakkoon. JUKO tuomitsi keskustelut asian selvittämisen jälkeen.

Irtisanomiset?"

Valitettavasti tietoja irtisanomisista saamme odottaa tammikuulle, koska päätökset muutoksista tulivat 15. joulukuuta hallituksen kokouksen jälkeen.

Työnantaja ryhtyy nyt suunnittelemaan henkilöstön uudelleen sijoituksia ja korvaavia tehtäviä. Joulun saamme siis viettää rauhassa.

Pohjanmaalla työnantajien kannattaa silti olla tarkkana ja napata mahdollisesti vapautuvat rautaiset ammattilaiset heti vuoden alusta.

Mitä yt-neuvottelujen jälkeen?

Tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut ovat olleet oppimisprosessi kaikille osallisille.

Tuta-neuvottelut jatkuvat todennäköisesti myös tulevaisuudessa, kun hyvinvointialueiden taloutta on tasapainotettava vastaamaan rahoitusta.

Hyvä yhteistoiminta eli tilanteen, vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten tarkka läpikäynti takaa kuitenkin, että päätöksiin ei tarvitse tulevaisuudessa palata. Toivommekin Pohjanmaalla parempaa yhteistoimintaa seuraaviin kertoihin!

Katja Rosenzveig

Kirjoittaja on jukolainen pääluottamusmies, joka osallistui Pohjanmaan hyvinvointialueen erimielisinä 14. joulukuuta päättyneisiin yt-neuvotteluihin. Neuvottelujen aikana JUKOn pääluottamusmies huomautti epäkohdista sekä työnantajalle että hyvinvointialueen hallitukselle.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
• Julkisalan asiantuntija, esihenkilö- tai johtotehtävissä työskentelevä: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!