Blogi: Väsynyt sotilas on turvallisuusriski maallemme ja poissaoleva perheelleen

7.3.2019 00:00

Suomen turvallisuutta ei saa enää vaarantaa liiallisella työkuormalla uuvutetuilla sotilailla! Työaikalakimme on umpivanhentunut, ja sotilailla voidaan teettää jopa viikkojen työputkia. Epäreilusta tilanteesta kärsivät myös sotilaiden perheet.

Majuri Hanna Liitola, Puolustusvoimat
Puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen, Päällystöliitto
Puheenjohtaja Ville Viita, Upseeriliitto

1. Oikeus vapaa-aikaan suojelee myös sotilaan perhettä

Jyrki Lukkarinen: Sotilashenkilöstöllä teetetään kohtuuttomia työmääriä rauhan aikana, koska Puolustusvoimien työaikoja säätelevä laki on Kekkosen ajalta. Laki pitää siis uudistaa pikimmiten. Ei ole oikein, että sotilaan täytyy olla jatkuvassa työsidonnaisuudessa päivä- tai viikkokausia yhteen menoon ilman tosiasiallisia vapaajaksoja.

Ville Viita: Miksi tästä aiheesta kannattaa puhua juuri nyt, kun JUKOssa on naistenpäivän teemaviikko? Alamme on toki miesvaltainen, mutta tasa-arvo toteutuu palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Ei ole oikein naissotilaiden eikä miessotilaiden puolisoille ja lapsille, ettei oikeus vapaa-aikaan toteudu alallamme riittävästi. Naisia sotilasuralla on vielä vähän, mutta naisupseerit ovat koko ajan kasvava joukko. Epäkohdat hidastavat taatusti myös naisten hakeutumista sotilasammatteihin. Se on sääli, koska Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos tarvitsevat myös naisten osaamista.

Hanna Liitola: Myös sotilaan lapsilla tulisi olla oikeus molempiin vanhempiin ja heidän läsnäoloonsa. Sotilaat voivat joutua työnsä takia asumaan ”reppurina” viikot toisella paikkakunnalla, minkä takia ei voida puhua enää perhe-elämästä. Nykyään ei voida myöskään olettaa, että perheen tulisi olla valmis muuttamaan sotilaan työn mukana paikkakunnalta toiselle jopa alle kahden vuoden välein. Lisäksi on otettava huomioon, että sotilaan puolisokin voi luoda omaa uraa ja myös tienata enemmän kuin sotilas.

Jyrki Lukkarinen: Kun perheellinen on poissa kotoa työn takia jopa monta viikkoa, puolison tai jonkun toisen on huolehdittava lapsista ja kodista. Työaikalaki on ensisijaisesti työaikasuojelullinen kysymys, ja nyt olemme ilman ajantasaisen lain suojaa. Työstä palautumiseen ei ole riittävästi mahdollisuutta, ja väsynyt sotilas on paitsi turvallisuusriski maallemme myös poissaoleva perheelleen.

2. Epäreiluista työaikamerkinnöistä on päästävä eroon

Jyrki Lukkarinen: Sotilaat tekevät työtään sotaharjoituksissa tai palveluksessa merellä, maalla ja ilmassa ympäri vuorokauden. Työtä tehdään silloin tyypillisesti 16–18 tuntia vuorokaudessa, mutta työaikamerkintä päivältä on kuitenkin vain 8 tuntia 6 minuuttia tai 7 tuntia 45 minuuttia. Sotaharjoituksissa tai meripalveluksessa työsidonnaisuus on 24 tuntia. Esimerkiksi meripalveluksessa henkilöstö tekee alusten valmius- ja varallaolovuoroissa töitä jopa yhdeksän viikkoa putkeen ilman, että saisi edes lisää vapaa-aikaa vuoron jälkeen. Tämä on väärin.

Ville Viita: Muun muassa meripalvelus valmiusaluksilla on operatiivista toimintaa, alueellisen koskemattomuutemme valvontaa ja turvaamista, ei siis harjoittelua. Meripalveluksen työaikamerkintä on kuitenkin vain tuo 7 tuntia 45 minuuttia, vaikka valmiusalusten päivittäinen työaika on tosiaan 16–18 tuntia, kuten harjoituksissakin. Kyseessä on erityispalvelu, jota tulee tehdä – samoin kuin sotaharjoituskin.

Hanna Liitola: Sotilaan elämä on erilaista kuin monen muun. Työnantajalla on oikeus käskeä ylitöihin, ja jaksotyössä ei aina tehdä normaalia kahdeksasta neljään työtä. Työn ja perheen yhteensovittamisessa on sen takia haasteita. Moni sanoisi, että tämä on ammatinvalintakysymys. No onhan se niinkin, mutta asioita ei silti tarvitsisi tehdä vaikeasti. Digitalisaation aikana myös sotilaan työtä voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Etätyön mahdollisuus on jo yleistynyt myös Puolustusvoimissa, ja sitä pystyy hyödyntämään yhä useampi sotilas. Tämä on perheelliselle hieno asia. Etätyötä voisi edelleen joustavoittaa ja mahdollistaa tunnin–kahden etätyöpätkän tekemisen aamu- tai iltapäivällä – näin perheen arjen pyörittäminen helpottuisi. Lisäksi työmatkojen matka-ajat pitäisi laskea työajaksi.

3. Työkuorma aiheuttaa työuupumusta ja sairauslomia

Jyrki Lukkarinen: Koska emme saa tarpeeksi lepoaikaa tehtävien välillä, työkuorma aiheuttaa uupumusta ja pitkiä sairauslomia sekä vaikeuttaa huomattavasti työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Käytössä olisi kyllä hyviä työaikamalleja, joista voisi ottaa oppia. Esimerkiksi kauppamerenkulussa on viikon tai kahden viikon työjakson jälkeen vastaava määrä vapaata.

Ville Viita: Rauhan aikana tehtävä työ ei saa polttaa sotilashenkilöstöä loppuun! Pitääkö Hornetin pudota, ohjusveneen upota tai sotilaiden kuolla kovapanosammunnoissa rauhan aikana, jotta saamme korjattua työaikasuojelun ongelmat?

4. Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta

Ville Viita: Olen keskustellut työaikasuojelusta pohjoismaisten kollegoidemme kanssa. Ruotsissa ja Norjassa upseerit ovat työaikalain alaisia, eikä siitä ole aiheutunut mitään ongelmia. Suomen turvallisuusviranomaisista poliisit ovat työaikalain alaisia, ja he tekevät ihan samanlaista virastotyöaikaa ja jaksotyötä kuin ammattisotilaat. Mikä tässä siis mättää? No, minun mielestäni ei pitäisi mättää minkään. Upseeriliiton laskelmien mukaan meripalvelun sekä sotilaallisen harjoituksen rajoittamisesta maksimissaan 12 tunnin työaikaan aiheutuisi lisäkustannus, joka olisi vain 0,001 % puolustusbudjetista. Tilanteen parantaminen ei siis ole rahakysymys. Ratkaisuun pääsy tarvitsee vain oikean poliittisen ohjauksen ja tahtotilan.