Blogi | Valtiolta leikkaaminen rapauttaa oikeusvaltion perustaa

Valtion määrärahoja tullaan leikkaamaan yhteensä noin 700 miljoonaa hallituksen ehdotuksesta tilanteessa, jossa ainoatakaan tehtävää ei ole vielä lopetettu. Leikkaus on todella massiivinen.

Kun hallitus aloitti, se sopi lisäävänsä tuottavuutta leikkaamalla määrärahoja 243 miljoonalla eurolla. Tämä kuulosti JUKOnkin mielestä mahdolliselta. Parannetaan prosesseja, luovutaan turhista tiloista ja hyödynnetään eläköitymistä.

Toisin kuitenkin kävi. Hallitus on jokaisena keväänä ilmoittanut lisäävänsä säästöjä ja kohdentavansa ne hallinnonaloille hallituskauden alussa päätetyllä kaavalla.

Ministeriöt ovat kohdentaneet säästöjä eteenpäin virastoille. Virastot ovat pyrkineet parhaansa mukaan säästämään. Valtiolta on irtisanottu henkilöstöä, vaikka valtion tehtäviä ei ole vähennetty.

Vähenevä henkilöstö tekeekin jo monen ihmisen työt. Nyt esitetyllä suoralla lisäleikkauksella sekä sen päälle tulevalla jokavuotisella tuottavuusleikkauksella tilanne vain pahenee.

Tuottavuuden parantaminen pitää lisäksi tehdä työvoimamenoista. Tämä näyttäytyy valitettavasti lähinnä tietoisena työttömyyden kasvattamisena aikana, jolloin yksityinen sektori ei tarjoa työtä ja järjestöistäkin leikataan.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että päätös rikkoo yhteistoimintalakia ja sen periaatteita. Virastojen tulee neuvotella toimintamäärärahoistaan henkilöstön kanssa.

Yhteistoiminnan tarkoitus on etsiä yhdessä keinoja, joilla lievennetään säästöjen henkilöstövaikutuksia.

Mikä motiivi henkilöstöllä on tavoitella parempaa tuottavuutta, jos lopputulokseksi on jo etukäteen kerrottu, että edessä on mahdollinen oma tai työkaverin irtisanominen?

Hallitus arvioi, että se on turvannut sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon. Tämä ei pidä paikkaansa.

Myös näissä toiminnoissa kärsitään resurssien vajeesta ja yleisesti säästöt ovat näkyneet myös näissä virastoissa erilaisina säästöinä, jopa mielivaltaisina työnantajapäätöksinä. Jo nykyiset säästöt ovat johtaneet siihen, että henkilöstö työskentelee ahtaasti, henkilökohtaista palkkausjärjestelmien mukaista suoritusosaa ei makseta ja aiemmin työajaksi luettavaa aikaa ei ole laskettu työajaksi.

Tämä tie johtaa viime kädessä siihen, että valtiolle ei saada osaavinta ja pitkään työuraan sitoutunutta henkilöstöä.

Jos valtiolle ei jatkossa haluta tulla tekemään parasta mahdollista suoritusta, ei oikeusvaltion ydintä pystytä suojelemaan. Koko valtion henkilöstö tekee tärkeää hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion työtä.

Henkilöstö on sitoutunutta, osaavaa ja erittäin kokenutta. Valtiotyönantajan on huolehdittava, että se on houkutteleva työpaikka myös jatkossa.

Virastot ja lähiesimiehet yrittävät varmasti parhaansa, mutta eivät pysty paikkaamaan kaikkea sitä, mitä hallitus tekee.

Minna Salminen

Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.