Blogi | Yt-menettelyjä ja työvoimapulaa

Vuosien erinäisten viritelmien ja lakivalmisteluiden jälkeen sote-uudistus realisoitui hyvinvointialueiksi tämän vuoden alussa.

Osa alueista toimi jo valmiiksi sote-kuntayhtymänä, jolloin yhteenliittymiset ja yhteensovittamisen haasteet eivät olleet kovin mittavia, mutta osalla alueista yhdistettiin kymmeniä eri organisaatioita. Paitsi palkkaharmonisointiin liittyvät kysymykset myös muut palvelussuhteiden ehdot saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan.

Oman haasteensa muutoskohtaan loi luottamusmiesjärjestelmän rakentaminen uudelleen alueellisesti ja määrällisesti entistä laajempiin yksiköihin.

”Kunnista hyvinvointialueille siirtyneet jukolaiset luottamusmiehet suoriutuivat mittavasta muutostilanteesta loistavasti.”

Huhtikuun 1. päivä 2023 hyvinvointialueille oli saatu runsaasti uusia luottamusmiehiä, ja tämän jälkeenkin täydennysvaaleilla on saatu vielä lisää paikallistason edunvalvojia.

Haasteet eivät kuitenkaan loppuneet tähän, muuttivatpa vain muotoaan. Vuosia jatkunut kuntien sote-menojen alibudjetointi on johtanut tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden rahoitus on vaakalaudalla.

Yhteistoimintamenettelyjä on jo muutamalla hyvinvointialueella käynnistetty, ja oletettavasti lisää on tulossa. Samaan aikaan kipuillaan kuitenkin henkilöstöpulan ja kasvaneen hoitovelan kanssa.

”Jukolaiset ammattiryhmät edustavat sote-aloilla voimakkaasti lakisääteisiä velvoitteita toteuttavia tehtäviä.”

Määrällisesti julkisuudessa nostetaan useimmiten esiin hoitajapula, mutta yhtä lailla tilanne on vaikea jukolaisilla korkeakoulualoilla. Työvoimapulan kärkipaikoilla ovat muun muassa puheterapeutit, psykologit, sosiaalityöntekijät, kuulontutkijat, lääkärit ja hammaslääkärit.

Kun hyvinvointialueilla pohditaan rahojen riittävyyttä, toisessa vaakakupissa ovat lakisääteiset palvelut ja niiden saatavuus.

STM:n vetämässä Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden -ohjelmatyössä JUKO on osaltaan tuonut esiin myös käytännön tason ongelmia.

”Käytännön työssä ongelmat kulminoituvat usein siihen, että työaikaa joudutaan käyttämään tehtäviin, jotka eivät ole koulutuksen mukaista ydintyötä.”

Näiden avustavien tukitehtävien karsiminen edesauttaa sekä työssä viihtymistä että tuottaa enenevissä määrin juuri sitä sote-palvelua, johon jukolaiset asiantuntijat alun perin ovat kouluttautuneet ja joihin heidät on palkattu.

Tärkeää onkin, että myös sote-aloilla työskentelevät saisivat työssään keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu.

Työnjakoa on syytä selkiyttää. Samalla on huolehdittava, että kelpoisuusehdoista ei tingitä. Jukolaisten luottamusmiesten ja JUKO-liittojen jäsenten asiantuntijuutta olisi syytä kuunnella herkällä korvalla myös siellä, missä päätetään hyvinvointialueiden palvelutuotannosta.

Minna Holm

Kirjoittaja on JUKOn neuvottelupäällikkö.

Mikä JUKO?

• Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.

Julkisalan asiantuntija ja esihenkilö: löydä akavalainen/jukolainen liittosi!