Bulevardille ei kannata mennä ”takki auki” – Sovittelujärjestelmän uudistaminen kulkee rinnan työehtosopimustoiminnan murroksen kanssa

10.3.2021 10:23

Helmikuussa Akava, JUKO ja YTN tekivät tärkeän aloitteen uudistaa liki 60-vuotias työriitojen sovittelujärjestelmä. "Näinä aikoina ehdotuksemme on poikkeuksellinen: se ei sisällä vastakkainasettelua eikä sälytä lisää velvollisuuksia vain muille, vaan lisää myös omaa vastuutamme onnistuneesta lopputuloksesta", kirjoittaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Valtakunnansovittelijan toimistolla riittää ennennäkemätöntä vipinää lähivuosina, jos valtakunnallista työehtosopimustoimintaa romuttava metsäteollisuus saa seuraajia.

Yrityskohtaiset työehtosopimukset eivät synny itsestään, eikä kaikissa yrityksissä ole henkilöstöhallinnon, työoikeuden tai neuvottelutoiminnan osaajia. Henkilökohtaisilta tunteilta ei vältytä, kun omistaja tai palkkajohtaja yrittää päästä henkilöstöedustajien kanssa yhteisymmärrykseen työehdoista.

Business-ajan kustannuksella käytyjen tuntikausien neuvottelujen lopputulos, yrityskohtainen työehtosopimus voi olla lässähtänyt kompromissi, joka ei kannusta ketään eikä kasvata tuottavuutta, mutta aiheuttaa työpaikalla paljon erimielisyyksiä ja työrauhattomuutta.

Metsäteollisuuden työnantajien irtioton jäljiltä yksityisen sektorin työehtosopimustoiminta on osin hallitsemattoman ja hajanaisen muutoksen kourissa, eikä elinkeinoelämän suunnalta näytä löytyvän yhteistyöhaluja sen uudistamiseksi.

Huolemme on nyt, että moinen meno johtaa työmarkkinahäiriöiden kasvuun. Häiriöiden vaikutukset voivat ulottua yhtä toimialaa laajemmalle ja heijastua myös julkiselle sektorille. Tällaista tulevaisuuskuvaa me emme JUKOssa halua. Haluamme tulevaisuuden, jossa työehdot kehittyvät oikeudenmukaisesti, palkkaus vastaa työn vaativuutta ja työstä suoriutumista, tasa-arvo etenee ja tarve painostustoimiin vähenee.

"Sovittelijoiden vähäinen määrä ei mahdollista keskittymistä samaan aikaan useaan riitaan."

Mutta miten saavutamme nämä JUKOn ydintavoitteet? Yksi keskeisistä keinoista on uudistaa työriitojen sovittelua, kun työriitojen sovittelua koskeva laki vuodelta 1962 ei enää sellaisenaan edistä häiriötöntä työmarkkinakulttuuria.

Teimme helmikuussa Akavan ja Yksityisen sektorin neuvottelujärjestön YTN:n kanssa tärkeän aloitteen sovittelujärjestelmän uudistamiseksi. Näinä aikoina ehdotuksemme on poikkeuksellinen: se ei sisällä vastakkainasettelua eikä sälytä lisää velvollisuuksia vain muille, vaan lisää myös omaa vastuutamme onnistuneesta lopputuloksesta.

Sovittelijoiden vähäinen määrä ei mahdollista keskittymistä samaan aikaan useaan riitaan. On selvää, että vaje sovittelijoista kasvaa, jos yrityskohtaiset työehtosopimukset yleistyvät. Sovittelijoiden määrän lisääminen mahdollistaa kullekin sovittelijalle ennakoivamman otteen ja perehtymisen vaikean neuvottelun syihin jo ennen kuin käsillä on työriita.

Ennakoitavuus puolestaan edellyttää, että osapuolet informoivat sovittelijaa neuvottelutavoitteistaan etukäteen, eli ennen riitaa. Tämä lisää tavoitteiden perusteltavuutta ja niiden valmistelun laatua.

Yhteinen tilannekuva toimialan taloudesta ja tulevaisuudesta edistää aina sopimista. Sen puuttuminen taas johtaa osapuolten keskinäisen väärinymmärryksen kierteeseen.

Olemme ehdottaneet, että sovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan puolueeton talousyksikkö, josta löytyy ymmärrys talouden kokonaiskuvasta, toimialan tilanteesta ja jonne myös osapuolet toimittavat tutkimus- ja tilastodataansa. Näin neuvotteluosapuolet kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota tiedon luotettavuuteen ja tapaan, jolla se kerätään.

Arvostamme Suomen Pankin arvioita ja ennusteita, mutta niiden lisäksi on tarpeen saada puolueetonta tietoa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Talouden kokonaiskuva jää vajaaksi, jos talouskehityksen taustat ja julkisen sektorin tehtävien merkitys jäävät tilannekuvan ulkopuolelle.

Myös poliitikot ovat havainneet tarpeen uudelle

Riidan syy on ehdotuksessamme aina yksilöitävä, eikä sovittelijan toimistoon Bulevardille enää mentäisi niin sanotusti takki auki.

Sovittelija puolestaan velvoitetaan antamaan sovintoesityksensä tietyn ajan kuluessa sovittelun alkamisesta myös silloin, kun osapuolten kannat ovat vielä kaukana toisistaan. Sovittelijan käsiä ei siis sidottaisi ennalta yksinomaan yleiseen taloustilanteeseen, vaan sovintoehdotus voitaisiin antaa nimenomaisen riidan ratkaisemiseksi.

Uudistukset lisäävät osapuolten sisäistä painetta saavuttaa yhteinen ratkaisu sopimuskiistaan.

Myös poliitikot ovat havainneet tarpeen uudistaa sovittelujärjestelmää. Työministeri Tuula Haatainen käynnisti vastikään selvitystyön, joka pureutuu työehtosopimusten rajariitojen ohella sovittelujärjestelmän toimivuuteen.

Työnantaja- ja työntekijäliittotaustaisten selvityshenkilöiden kannattaakin tutustua ehdotuksiimme perusteellisesti ja ilman vastakkainasettelua tai ennakkoasenteita.

Maria Löfgren

Kirjoittaja on JUKOn toiminnanjohtaja.

Akava, JUKO ja YTN esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista | 18.2.2021