EU:n palkka-avoimuusdirektiivi | JUKO – Tasa-arvolakiin tarvitaan määritelmä samanarvoisesta työstä

EU:n palkka-avoimuusdirektiiviä koskeva lausuntokierros päättyi 9. helmikuuta ja kansallisesti direktiivi on saatettava voimaan viimeistään vajaan neljän kuukauden kuluttua 7. kesäkuuta.

Suomi saattaa direktiivin täytäntöön pääasiassa muuttamalla tasa-arvolakia.

Neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila kertoo, että lausunnossaan JUKO totesi, ettei lausunnolla oleva hallituksen esitys lakimuutoksista täytä EU-direktiivin vähimmäisvaatimuksia.

– Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajilla on palkkarakenteet, joilla varmistetaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka.

Hartman-Mattila huomauttaa, että samanarvoisella työllä on direktiivissä ”keskeinen ja itsenäinen merkitys”.

– Tällaista käsitettä ei löydy tasa-arvolaista eikä sitä ole nyt annetussa lakiesityksessä. JUKO esittääkin, että määrittely tulee lisätä lakiin.

– Palkkarakenteiden on myös oltava sellaisia, että niiden avulla voi arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisia, kun käytössä ovat objektiiviset ja sukupuolineutraalit kriteerit, joista on sovittu työntekijöiden edustajien kanssa, jos edustajia on.

Lausunnossaan JUKO tähdentää lisäksi, että koulutukselle on annettava merkitystä palkkaa korottavana seikkana.

– Alan koulutus varmistaa laaja-alaisen asiantuntijuuden, Hartman-Mattila painottaa.

”Julkisen alan työ- ja virkaehtosopimusten palkkausjärjestelmät vastaavat lähtökohtaisesti direktiivin edellytyksiä”

JUKO arvioi, että nyt annettu lakiesitys asettaa työntekijät ja viranhaltijat eri asemaan sen mukaan, millaiset palkkaehdot heihin soveltuvat työ- ja virkaehtosopimusten mukaan tai noudatetaanko heihin niitä lainkaan.

– Direktiivinkin esiintuoma työ- ja virkaehtosopimusten asema on keskeinen ja sille on myös annettava painoarvoa, Hartman-Mattila korostaa.

JUKO painotti lausunnossaan myös, että julkisen alan työ- ja virkaehtosopimusten palkkausjärjestelmät vastaavat lähtökohtaisesti jo direktiivin edellytyksiä.

Mikä palkka-avoimuusdirektiivi? Mitä työryhmä ehdotti?

• Direktiivin tavoite | Ennaltaehkäistä palkkasyrjintää lisäämällä läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja työntekijöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia arvioida palkkaeroja. Lakimuutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (EU) 2023/970 (palkka-avoimuusdirektiivi).
• Kansallinen voimaantulo | Viimeistään 7. kesäkuuta 2026.
• Palkka-avoimuus rekrytoinnissa | Työnantajan on ilmoitettava palkkahaitari työpaikkailmoituksessa tai ennen haastattelua.
• Palkkatiedot | Työntekijöillä on oikeus saada tietoa samassa tehtävässä toimivien palkkatasoista. Ei kuitenkaan työkaverin palkasta.
• Palkkaraportointi | Yli 100 henkilöä työllistävän työnantajan on raportoitava sukupuolten palkkaeroista aiemman 30 sijaan.
• Palkkaerojen perustelu | Palkkaerot on perusteltava paremmin ja niihin on puututtava.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.