JUKO haluaa selkeyttää yliopistojen työaikajärjestelmiä

Neuvottelut yliopistojen uudesta työehtosopimuksesta polkaistiin käyntiin loppuvuodesta. Vauhti kiihtyy tammikuussa, sillä nykyinen työehtosopimus on voimassa kuun loppuun asti.

Palkoista ja työehdoista sovitaan ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen liittokohtaisesti, ilman ohjaavaa keskusjärjestösopimusta.

– Tämä on JUKOn kannalta hyvä asia, sillä palkankorotusten lisäksi nyt on mahdollista edistää myös muitakin päivittäiseen työntekoon vaikuttavia työehtoja, arvioi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo.

Yliopistojen taloudellinen tilanne parantunut

Neuvotteluja kuitenkin varjostaa yliopistojen taloudellinen tilanne. Vuodesta 2010 alkaen yliopistojen henkilökunta on supistunut noin kymmenen prosenttia. Osa yliopistoista on irtisanonut useana vuonna, osa on turvautunut hitaampiin keinoihin.

Yliopistojen rahoituksen ongelmat johtuvat pääosin julkisen rahoituksen vähentymisestä.

– Tilinpäätösten mukaan yliopistojen taloudellinen tilanne on nyt kuitenkin hyvä. Ei ole tiedossa mitään sellaista, jonka mukaan yliopistoissa työskentelevien palkkoja tulisi korottaa vähemmän kuin vientiteollisuuden palveluksessa olevien työntekijöiden, Kojo kiteyttää.

Enemmän aikaa tutkimukseen

JUKOn yksi keskeisistä tavoitteista liittyy työaikajärjestelmien selkeyttämiseen. Kojon mukaan tavoitteena on, että opetus- ja tutkimushenkilökunnalle turvataan selkeät kaudet, jolloin he pystyvät keskittymään pelkästään tutkimukseen.

– Työaikajärjestelmässä tulee ottaa paremmin huomioon opetuksen ja tutkimuksen erityispiirteet. Nykyisessä hyvin väljässä työaikajärjestelmässä opetustyön määrän rajoittaminen edellyttää opetustyötä koskevan enimmäistuntisäännön säilyttämistä.

– Työnantaja haluaisi luopua opetustyön erillisestä sääntelystä. Me taas haluamme täsmentää opetusmääriä sekä ottaa paremmin huomioon nykyaikaiset opetustavat ja tekniikat, jotka muuttavat huomattavasti opetustyön luonnetta.

Jukolaisia työskentelee paljon myös muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä. Heidän jaksamistaan JUKO haluaisi tukea nykyaikaisilla työaikaratkaisuilla, kuten etätyöllä ja työaikapankilla.

– Lisäksi matkustaminen työajan ulkopuolella yleistyy. Sitä ei ole perinteisesti hyväksytty työajaksi. Sen suhteen on tehty joillakin sopimusaloilla avauksia, mutta matka-ajan korvaamisessa pitäisi edetä tällä neuvottelukierroksella, Kojo toteaa.

Palkankorotukset sanelulla?

Kojo uskoo, että tammikuun aikana väännetään peistä etenkin palkankorotuksista ja työnantajan ajamasta palkkausjärjestelmän uudistamisesta.

– Työnantaja haluaa siirtää palkanmuodostusta enemmän paikalliselle tasolle. Heidän esittämässään uudessa palkkausjärjestelmässä palkan henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta osasta ei neuvoteltaisi paikallisen sopimisen periaatteiden mukaisesti, vaan työnantaja määrittelisi yksipuolisesti, ketkä saavat palkankorotuksen, Kojo kertoo.

– Meillä ei ole tarvetta romuttaa nykyistä palkkausjärjestelmää. Sen monet ongelmat johtuvat siitä, että suoriutumiseen perustuviin palkankorotuksiin ei ole ollut tai niihin ei ole käytetty rahaa, Kojo jatkaa.

JUKOn tavoitteena on kaikille maksettava prosentuaalinen yleiskorotus.

– Nykyisessä palkkausjärjestelmässä paikallisesti jaettavalle erälle ei ole mitään käyttöä, Kojo korostaa.