JUKO: Kunta-alan vetovoima vaatii palkkaohjelman – eläköitymässä kolmasosa väestä

Kunta-alan osapuolet jatkoivat työriitojen sovittelua perjantaina 18. maaliskuuta. Päivän teemana oli pääsopimus, joka on merkitykseltään sopimustoiminnan kivijalka.

Neuvotteluiden tavoitteistaan JUKO muistuttaa, että Kevan tuoreet ennusteet julkisen sektorin henkilöstön eläköitymisestä ovat hälyttäviä: Kuntasektorilla kolmannes nykyisistä työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa yli 170 000:ta työntekijää.

Alan pito- ja vetovoimaan on JUKOn mukaan nyt myös työnantajapuolen kiinnitettävä vakavasti huomiota. Avainasemassa on kunnollinen palkkaus. Siksi JUKO ajaa koko kuntasektorille monivuotista palkkaohjelmaa, joka korjaa palkkojen jälkeenjääneisyyttä yksityissektoriin verrattuna.

Palkkaohjelma tarkoittaa muusta palkankorotuksista erillistä, nimenomaan peruspalkkatason korotukseen korvamerkittyä rahapottia. Nyt useissa ja erityisesti naisvaltaisissa tehtävissä peruspalkkataso on aivan liian alhainen tehtävien vaativuuteen nähden.

Seuraavaksi tiistaina

Seuraava sovittelutapaaminen työriitojen ratkaisemiseksi on tiistaina 22. maaliskuuta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan sopimusneuvottelut 28. helmikuuta jättämättä tarjousta, ja kuntasopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan 1. maaliskuuta.

Valtakunnansovittelijan luona asioiden käsittely alkoi 7. maaliskuuta.

#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Kerromme kuntasektorin sopimusneuvotteluista kotisivullamme. Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä @JUKOry aihetunnisteilla #neuvotellen2022 #kunta. Erityisesti nuorille suunnattu neuvottelusisältö Instagramissa @juko_ry.

JUKO | Kunta-ala jatkoi avointen kysymysten käsittelyä torstaina | 17.3.2022

JUKO | Julkinen sektori eläköityy hurjasti – ”Nyt on viimeinen hetki luoda vetovoimaa” | 17.3.2022

JUKO | Ministeriö siirtää JUKOn työtaistelutoimia Jyväskylässä, Rovaniemellä, Tampereella ja Kuopiossa | 16.3.2022

JUKO, JHL ja Jyty jättivät Oulua ja Turkua koskevan lakkovaroituksen – jo kolmas lakkovaroitus kunta-alan sopimusneuvotteluissa | 15.3.2022

JUKO, JHL ja Jyty: Kunta-alalle uusi ylityö- ja vuoronvaihtokielto | 14.3.2022

Kunta-faktat

Sopimukset | Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus

Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista.

Neuvottelijat | puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), toiminnanjohtaja Maria Löfgren (JUKO), neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat), neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus / JUKO)

Pääsopijat | JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.

Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.