JUKO: Sovittelulautakunnan lykkäysratkaisu pettymys – yli 81 000 palkansaajan lakko alkaa kymmenessä kaupungissa 3. toukokuuta

28.4.2022 18:00

Sovittelulautakunnan päätös lykätä kunta-alan sovintoesityksen jättämistä on JUKOlle pettymys. ”Nyt lakkomme alkavat ja sovittelulautakunnan tehtävä vaikeutuu entisestään", sanoo Olli Luukkainen. JUKOn, JHL:n ja Jytyn lakkojen piirissä on ennennäkemättömät yli 81 000 palkansaajaa. Lakot alkavat 3. toukokuuta kymmenessä kaupungissa.

Sovittelulautakunnan päätös lykätä kunta-alan sovintoesityksen jättämistä on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOlle pettymys.

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää erittäin valitettavana, että sovintoehdotusta ei nyt saatu aikaiseksi.

– Kun lakkomme 3. toukokuuta alkavat, tulee sovittelulautakunnan tehtävä entistäkin vaikeammaksi. Kunta-alan osapuolten välinen neuvottelu ei tällä hetkellä vaikuta realistiselta mahdollisuudelta, joskaan emme sulje sitä täysin pois.

Koska työriitaan ei saada vielä ratkaisua, JUKOn sekä ammattiliittojen JHL ja Jyty lakko toteutuu 3.–9. toukokuuta. Lakko koskee kymmentä kaupunkia: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kauniainen, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vantaa.

Lakon piiriin kuuluu kerralla ennennäkemättömät yli 81 000 kuntapalkansaajaa.

– Ilman palkkaohjelmaa ja oikeudenmukaisia palkankorotuksia ratkaisua ei joka tapauksessa synny, Olli Luukkainen korostaa.

Lautakunnan työ jatkuu

Sovittelulautakunnan puheenjohtajan, alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan tunnusteluja työriidan ratkaisemiseksi on käyty hyvässä ja rakentavassa hengessä. Sovittelulautakunta kuitenkin katsoo, että tällä hetkellä sen on mahdotonta antaa työriidassa sovintoehdotusta, koska osapuolet ovat erityisesti palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen osalta yhä liian kaukana toisistaan.

JUKOn toiminnanjohtajan Maria Löfgrenin mielestä maaliskuun alusta kestänyt kunta-alan vaikea työriita osoittaa, että työmarkkinajärjestelmämme on remontin tarpeessa.

– Koko yhteiskunta kärsii siitä, että vuosikausia yksipuolisesti vyörytetty vientivetoinen palkankorotusmalli kahlitsee toimialakohtaisen alipalkkauksen korjaamista. Naisvaltainen kunta-ala ei voi jäädä jatkuvasti jalkoihin.

Myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu

JUKOn, JHL:n ja Jytyn lakko kymmenessä kaupungissa koskee seuraavia kunta-alan sopimuksia: kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), SOTE-sopimusta, opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisten (TTES) ja teknisen henkilöstön (TS). Lisäksi lakko koskee JHL:n osalta kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettavaa AVAINTES-sopimusta sekä SEURETES-sopimusta.

Myös koko kunta-alaa koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu edelleen.

Tämän kiellon sekä lakkojen ulkopuolelle on rajattu tehtävät, jotka voivat aiheuttaa kansalaisten hengen, terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden vaarantumisen.

Kaikkiaan 425 000 palkansaajaa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE (Super ja Tehy) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat neuvotelleet kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista tammikuusta lähtien. Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti sovittelulautakunnan asettamista sen jälkeen, kun palkansaajaosapuolet olivat hylänneet hänen sovintoesityksensä maaliskuun lopulla. Työministeri Tuula Haatainen päätti sovittelulautakunnasta ja sen kokoonpanosta 8. huhtikuuta.

Kunta-alan neuvotteluosapuolet ovat olleet sovittelulautakunnan kuultavina yhdessä ja erikseen 10. huhtikuuta lähtien.

#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Kerromme kuntasektorin sopimusneuvotteluista kotisivullamme. Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä @JUKOry aihetunnisteilla #neuvotellen2022 #kunta. Erityisesti nuorille suunnattu neuvottelusisältö Instagramissa @juko_ry.

JUKO | Sopimusalakohtaiset ryhmät kokoontuivat kunta-alan neuvotteluissa – pieniä yksityiskohtia saatu sovittua | 23.4.2022

Katso tästä JUKOn lakot, lakonuhat ja muut painostustoimet kunta-alalla

JUKO | Kunta-alalle ennennäkemättömän suuri lakkovaroitus: Kymmenen kaupunkia lakkoon toukokuussa, jos sopua ei synny | 14.4.2022

JUKO| Blogi: JUKOn Maria Löfgren – Kunta-alan työriita kertoo pahasta luottamuspulasta | 21.4.2022

Kunta-faktat

Sopimukset | Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus

Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista.

Neuvottelijat | puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), toiminnanjohtaja Maria Löfgren (JUKO), neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat), neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus / JUKO)

Pääsopijat | JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.

Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.