JUKO: Työriitojen sovittelu tarvitsee uudistuksen – nykyjärjestelmä ruoskii erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja

29.9.2020 09:39

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen: ”Lakkoherkkyys lisääntyy, jos palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla.”

Noin 200 000:ta julkisalojen akavalaista palkansaajaa edustava JUKO painottaa, että suomalainen työriitojen sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista.

– Nykyjärjestelmä ruoskii erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, kun palkkakoordinaatio ei perustu sopimukseen, vaan vientialojen korotustason lopullisena sinettinä toimii valtakunnansovittelija, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa.

– Jos palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys lisääntyy. Järjestelmän uudistamista siis tarvitaan. Se ei kuitenkaan onnistu vain matkimalla vaikkapa Ruotsia, sillä Pohjoismaiden välillä on kulttuurieroja.

Luukkainen kommentoi Akavan tiistaina julkistamaa emeritusprofessori Niklas Bruunilla teettämää työriitojen sovittelujärjestelmän vertailua. Selvityksessä on tarkasteltu Pohjoismaita ja Viron, Saksan sekä Belgian järjestelmiä. Akava Worksin tilaama selvitys tarkastelee sovittelujärjestelmiä ja niihin liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

– Tavoitteena ei ollut ehdottaa tai rakentaa uutta mallia Suomeen. Työn aikana kuitenkin vahvistui käsitys, että käytössämme oleva sovittelujärjestelmä kaipaisi uudistamista, Bruun huomauttaa.

Hän muistuttaa, että toimiva sovittelujärjestelmä on merkittävä osa työmarkkinatoimintaa.

– Tarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen, sovittelijoiden määrään lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä.

Ennakoiva Ruotsi, sovittelija mukana jo ennen riitaa

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa, että raportti luo hyvän pohjan keskustelulle uudistamisesta.

– Suomen järjestelmän perustahan on lähtöisin 1960-luvulta, eli vieläkin käytössä oleva menettely on luotu aikana, jolloin korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä oli olennaisesti vähemmän kuin nykyisin. Sovitteluresurssien parantaminen olisi myös tärkeää.

Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki arvioi, että raportin mielenkiintoisin havainto liittyy Suomen ja Ruotsin eroihin ennakoinnissa.

– Ruotsissa sovittelujärjestelmä toimii erittäin ennakoivasti. Neuvottelut sopimusten uudistamisesta alkavat osapuolten välillä hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä ja sovittelutoimi on mukana jo siinä vaiheessa, kun erimielisyyksiä tai varsinaista riitaa ei ole vielä käsillä. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että Ruotsissa on varsin vähän työtaisteluja.

Akava Works: Työriitojen sovittelujärjestelmä vertailevasta näkökulmasta (29.9.2020)