Neuvottelut | Julkisalojen palkkakierros valmis: Yli 600 000 palkansaajan työehdot on nyt sovittu kahdeksi vuodeksi, yliopistojen uusi työehtosopimus hyväksyttiin torstaina – JUKO: ”Työmarkkinajärjestelmä tarvitsee ravistelua”

Julkisalojen neuvottelut yli 600 000 palkansaajan palkoista ovat valmistuneet, kun yliopistojen uusi kaksivuotinen työehtosopimus hyväksyttiin torstaina.

Yleiskorotukset nostavat yliopistojen 34 000 palkansaajan palkkoja yhteensä 5,5 prosenttia. Toukokuussa kokoaikaiset työntekijät saavat vähintään 400 euron kertaerän.

Inflaation kiihtymisen ja kunta- ja hyvinvointialan verrokkineuvottelujen värittämän julkisen sektorin työmarkkinakierroksen avasi joulun alla valtio, jonka noin 80 000 palkansaajan virka- ja työehtosopimus hyväksyttiin 23. helmikuuta. Kirkon liki 20 000 työntekijän sopimus vahvistettiin 28. helmikuuta.

Yli 430 000 kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajan tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista syntyi sopu, kun järjestöt hyväksyivät sopimusratkaisun 7. maaliskuuta. Kunta- ja hyvinvointialalla palkat nousevat tänä vuonna keskimäärin 4,1 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia.

”Työmarkkinajärjestelmä tarvitsee ravistelua”

– Sopimuskierros on ollut poikkeuksellinen ja myös historiallinen. Julkinen sektori on ratkaisuillaan haastanut Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliittojen vahvasti ajaman vientivetoisen mallin, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto huomauttaa.

– Tavoitteena ei ole ollut vientivetoisen mallin kumoaminen, vaan julkisen sektorin palkkakehityksen edistäminen ja palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Murto painottaa, että viimeisimmät neuvottelukierrokset ovat kuitenkin osoittaneet vanhan työmarkkinamallin heikkouden ja tarpeen uudistaa työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmää muuttuneeseen toimintaympäristöön.

– On ryhdyttävä ajattelemaan laajemmin kaikkien sopimusalojen, sektorien ja koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Akavalaisia palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisen sektorin YTN ovat ehdottaneet keskusjärjestönsä kanssa muun muassa sovittelutoimiston yhteyteen perustettavaa talousyksikköä, joka tuottaisi tietoa kansantalouden, eri sektorien ja toimialojen näkökulmasta sekä niiden välillä.

– Puolueeton tilannekuva taloudesta ja toimialakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä, Murto painottaa.

Vaihtoehto asettuisi keskitetyn ratkaisun ja vientimallin välimaastoon.

– Tämä antaisi väljyyttä sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin, mutta estäisi myös palkkakierteen ja todennäköisesti ehkäisisi työrauhahäiriöitä. Suomi ja suomalaiset hyötyisivät työmarkkinajärjestelmän päivittämisestä, jossa ravistelisimme systeemin 2020-luvulle, arvioi JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto.

JUKO edustaa julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä. Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.