Juupas–eipäs yleinen linja

Oliko Tehyn ja Superin hylkäämä ratkaisuehdotus niin sanotun yleisen linjan mukainen vai ei?

Yleisellä linjalla on tällä neuvottelukierroksella yleisesti tarkoitettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton alkuvuodesta sopiman työehtosopimuksen palkankorotustasoa. Sopimuksessa palkankorotusten yhteismäärä on 3,3 prosenttia ja sopimuskausi on 25 kuukautta.

Yleinen linja muodostui siis näistä kahdesta luvusta. Työnantaja osti työrauhaa – aikaa, jolloin kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä – 25 kuukautta rahamäärällä, joka vastaa yhteensä 3,3 prosentin nimelliskorotuksia sopimuskauden aikana.

Yhden työrauhakuukauden hinnaksi tuli näin ollen 3,3 prosenttia / 25 kuukautta = 0,132 prosenttia. Tämä luku määritteli yleisen linjan tason 25 kuukautta lyhyemmissä sopimuksissa. Esimerkiksi 23 kuukauden sopimuksella palkankorotusten yhteismääräksi tuli 3,04 prosenttia (23 x 0,132). Tämä oli myös kunnan palkkaratkaisun taso.

Tästä työmarkkinamatematiikasta kaikki osapuolet ovat samaa mieltä.

Yleisen palkankorotuslinjan soveltaminen käytännössä

Yleisen linjan mukaisissa sopimuksissa sopijaosapuolille on annettu vapaat kädet sen suhteen, miten korotusten yhteismäärä jaetaan yleiskorotuksiin ja järjestelyeriin. Myös korotusajankohdat ovat määräytyneet alakohtaisissa neuvotteluissa ja ovat vaihdelleet eri sopimuksissa.

Palkansaajan kannalta optimaalista olisi tietenkin saada mahdollisimman suuri osa korotusvarallisuudesta mahdollisimman etupainotteisesti, eli sopimuskauden alkupuolella. Työnantaja taas säästäsi sopimuskauden palkkakuluissa, jos korotukset tulisivat mahdollisimman myöhään.

Sopimuksen hyvyyttä tässä suhteessa voidaan arvioida laskemalla, kuinka paljon palkat nousevat keskimäärin kuukautta kohti sopimuskauden aikana.

Mitä aikaisemmin korotukset tulevat voimaan, sitä suurempi on vertailuluku. Teoriassa 3,3 prosentin sopimuksessa luvun maksimiarvo voisi olla 3,3, jos kaikki korotukset maksettaisiin heti sopimuskauden alussa. Tällaisia sopimuksia ei tietenkään ole tehty.

Teollisuuden yleisen linjan vertailuluvuksi tulee 1,9, kun ensimmäinen 1,3 prosentin palkankorotus tulee neljä kuukautta Teknologiateollisuuden edellisen sopimuskauden päätymisestä (31.10.2019) ja toinen 2 prosentin korotus viisitoista kuukautta edellisen sopimuskauden päättymisestä. Näin korotukset tulevat 1.3.2020 ja 1.2.2021.

Kunnan ratkaisuehdotuksessa vertailuluku oli 1,9. Se on täsmälleen sama kuin yleisen linjan vertailuluku. Sopimukset olivat siis tässäkin suhteessa saman arvoisia.

Ensimmäinen 1,24 prosentin korotus olisi tullut neljä kuukautta sopimuskauden alusta. Toinen yhteensä 1,8 prosentin erä olisi tullut 12 kuukautta sopimuskauden alusta. Näin korotukset olisivat tulleet 1.8.2020 ja 1.4.2021.

Tehyn vertailukohta poikkeava

Tehyn väite, että kunnan ratkaisuehdotus ei olisi yleisen linjan mukainen perustuu heidän omaan määritelmäänsä yleisestä linjasta. Tehyssä on kerätty tietoa teollisuuteen tehdyistä yleisen linjan ratkaisuista, jonka jälkeen on tarkasteltu näiden sopimusten korotusajankohtia.

Teollisuuden alakohtaisissa sopimuksissa ensimmäisen korotuksen ajankohta on sovittu Tehyn mukaan keskimäärin kahta kuukautta aiemmaksi kuin mitä se on Teknologiateollisuuden sopimuksessa.

Tehyn käyttämä aineisto tarkastelee vain teollisuuden suurimpien sopimusalojen ratkaisuja ja sopimuksia. Aineistoa ei ole painotettu esimerkiksi palkansaajien lukumäärillä. Vertailukohta on siis eräänlainen otos tietyn toimialan sopimuksista, joihin verrataan kunnan ratkaisuesitystä.

Yhden palkankorotuserän kahden kuukauden aikaistus on yksittäisen palkansaajan kannalta melko vähämerkityksellinen asia. Vertailulukua se nostaa kuitenkin niin, että tällainen ”yleinen linja” on parempi kuin työmarkkinoilla laajemmin määritelty ja suurempaa palkansaajajoukkoa koskeva yleinen linja. Varsinkin kun vertailu tehdään vielä ensimmäisen sopimusvuoden osalta erikseen.

Sopijapuolet voivat toki vertailla sopimusratkaisuja mieleisellään tavalla. Mutta jos vertailukohta on eri kuin muilla, käytettäköön siitä myös eri nimitystä.

Mika Väisänen

Kirjoittaja on ekonomisti (OAJ) ja edustaa JUKOa kunnan tilastoryhmässä