Keva: Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisaloilla

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna noin 5 500 julkisalojen työntekijää. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeeseen julkisella sektorilla ovat edelleen mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan torstaina julkistaman selvityksen mukaan mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut, kun viime vuonna mielenterveydelliset syyt veivät työkyvyttömyyseläkkeelle 1 706 ihmistä.

Vuosina 2018 ja 2019 vastaava luku oli keskimäärin sata henkilöä enemmän. Ensimmäistä kertaa Suomen yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi mielenterveyden häiriöt nousivat toissa vuonna.

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvun taittuminen on pieni valonpilkahdus, mutta tavoitteena pitää olla roima pudotus.

- Työpaikkojen rooli on tässä keskeisin. Liian kovat vaatimukset, jatkuva ruuhka ja kiire sekä niukat resurssit vaarantavat työntekijöiden jaksamisen. Jokainen mielenterveysperusteinen eläke on paitsi menetys työntekijälle itselleen myös kustannus meille kaikille, jotka rahoitamme eläkkeitä.

Viime vuonna mielenterveydellisten syiden osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli julkisaloilla 31 prosenttia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien 35 prosenttia.

Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä väheni hieman, kun se oli 1 911 ihmistä. Edellisinä vuosina määrä on ylittänyt 2 000 rajapyykin.

Keva | Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisella alalla | 8.4.2021