Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut alkavat – Näin tähän tilanteeseen on tultu

Mikä kilpailukykysopimus?

Helmikuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta eli yhteiskuntasopimuksesta. Kaikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Tarkoituksena on parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä ja sen kautta lisätä uusien työpaikkojen määrää. Maan hallitus on puolestaan luvannut tehdä veroratkaisuja, joilla tuetaan palkansaajien ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen pääkohdat:

- Voimassa olevien työehtosopimusten sopimuskausia jatketaan 12 kuukaudella palkkoja korottamatta.

- Työaikaa pidennetään palkkaa muuttamatta 24 tunnilla vuodessa.

- Julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019.

- Työntekijän työeläkevakuutusmaksu nousee portaittain 1,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä.

- Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee portaittain 0,85 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 mennessä.

- Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloittain.

Tutustu kilpailukykysopimukseen >>

Miksi kilpailukykysopimus pitää saada aikaan?

Kilpailukykysopimuksen taustalla on maan hallituksen tavoite alentaa yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla. Hallitus puhui aiemmin kilpailukykyloikasta.

Kun yritykset laajasta työmarkkinaratkaisusta eli yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat viime syksynä, hallitus rakensi esityksensä useista eri toimista koostuvasta niin sanotusta pakkolakipaketista.

Mukana paketissa oli muun muassa lomarahan leikkauksia, arkipyhien muuttamista työpäiviksi, sairausloman ensimmäisen päivän muuttaminen palkattomaksi sekä ilta- ja pyhälisien leikkauksia. Sekä työmarkkinajärjestöt, ekonomistit että työlainsäädännön asiantuntijat arvostelivat laajasti pakottavaa lainsäädäntöä eivätkä uskoneet niiden tuottavan tulosta.

Helsingissä järjestettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen mielenilmaus pakkolakeja vastaan syyskuun puolivälissä 18.9., johon osallistui noin 30 000 ihmistä.

Kilpailukykysopimuksella on tarkoitus korvata hallituksen pakkolakipaketti. JUKOn mielestä kilpailukykysopimus olisi parempi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu julkisen sektorin palkansaajien kannalta kuin pakkolakipaketti.

Mitä liitot tekevät seuraavaksi?

Seuraavaksi työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtomuutosten soveltamisesta alakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Aikaa neuvotteluille on 31.5. asti.

Soveltamisneuvotteluissa tulisi sopia, miten 24 tunnin työajan pidennys käytännössä toteutetaan eri aloilla ja miten paikallista sopimista edistetään sopimusaloittain.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee valtiolla, kunnissa, seurakunnissa ja yliopistoissa työskentelevien akavalaisten jäsenten työehdoista.

Milloin kilpailukykysopimus toteutuu?

Kilpailukykysopimus toteutuu:

- jos se on riittävän kattava eli mahdollisimman moni virka- ja työehtosopimus on sen mukainen,

- hallitus vetää pois niin sanotut pakkolait sekä peruu 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset,

- hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut noin miljardin euron tuloveronkevennykset ja

- hallitus ei toteuta paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia muutoin kuin kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla, ja muutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa ja mitä siitä on sovittu?

Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla voidaan sopia paikallisilla sopimuksilla työ- ja virkaehtosopimuksista poiketen. Yleensä työpaikoilla paikallisesti on sovittu esimerkiksi työaika- ja palkka-asioista.

Paikallinen sopiminen perustuu nykyään pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksiin. Käytännössä eri alojen tarpeet, käytännöt ja sopimuksista poikkeusmahdollisuudet vaihtelevat.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet, että jatkossa paras tapa edistää paikallista sopimista on kehittää työ- ja virkaehtosopimuksia.

Paikallista sopimista lisätään niiden rajoissa osapuolten tarpeiden ja edellytysten mukaan, ja henkilöstöedustajien asemaa parannetaan.

Jatkossa työehtosopimusten paikallista sopimista koskevat mahdollisuudet ulotetaan myös työnantajaliittoihin järjestäytymättömiin yrityksiin, joissa sovelletaan työehtosopimusta. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja on merkittävä muutos nykytilaan. Tarvittavat lakimuutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloillaan 31.5. mennessä.

Miksi nyt puhutaan Suomen mallista?

Maan hallituksen tavoitteena on, että tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan vuodesta 2017 alkaen niin sanotun Suomen mallin mukaisesti eli jatkossa kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittäisivät palkankorotusten katon työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Suomen malli ei ole osa kilpailukykysopimusta, vaan liittyy siihen erillisenä prosessina.

Suomen malli ei vielä ole valmis, vaan järjestöt ryhtyvät valmistelemaan sitä, kunhan vastikään sovittu kilpailukykysopimus on ensi kesään mennessä viety maaliin. JUKO ei kannata pelkästään vientivetoiseen malliin siirtymistä.

Mitä tapahtui pakkolaeille?

Hallitus on luvannut vetää lopullisesti pois pakkolait.

Seuraa neuvottelu-uutisia JUKOn kotisivuilla sekä JUKOn Facebook-sivuilla ja Twitterissä.