Lähijohtajien uupuminen pahentaa hoitajapulaa

Johtamisen merkitys on viimein tunnustettu myös hoitotyön veto- ja pitovoiman vahvistamisessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustaman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ongelmia pohtivan työryhmän on tarkoitus kehittää muun muassa johtamista ja sen rakenteita.

Hoitotyössä lähiesihenkilöt ja johtajat ovat keskeisessä asemassa luomassa työpaikoille hyvää ilmapiiriä ja toimivia käytäntöjä.

Ajassa elävä sote-organisaatio ei pidä hoitotyön lähijohtajaa pelkkänä rekrytoijana eikä vain tulipalojen sammuttajana, sillä ammattitaitoinen esihenkilö varmistaa muiden jaksamisen, työn sujumisen ja kansalaisille inhimillisen sekä tasapuolisen palvelun.

Hoitoalan yleinen heikko palkkakehitys heijastuu myös hoitotyön johtajiin. Jos vastuu ja työn vaativuus eivät näy palkassa, esihenkilön palkkataso saattaa tulpata myös alaisten palkkakehityksen.

Johtajilla ja esihenkilöillä on tärkeä rooli kohennettaessa sote-alan veto- ja pitovoimaa, siksi sijoitus johtamiseen on sijoitus koko sote-sektorin toimintaan.

Työnantajan vastuulla on varmistaa, että työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen työhyvinvointi ja turvallisuus ovat kunnossa. Tämä koskee myös lähiesihenkilöitä.

Koko työyhteisö voi paremmin, kun lähijohtajan vastuut ja velvollisuudet ovat tasapainossa, työn sisältö mielekästä, palkitseminen kohdillaan ja lähijohtaja voi johtaa arvojensa mukaisesti.

Palkkaohjelma varmistaa ansiokehityksen ja työhyvinvointi lisää tuottavuutta. Tammikuussa käynnistyneissä julkisalojen sopimusneuvotteluissa Akavan sairaanhoitajat ja Taja ja neuvottelujärjestö JUKO nostavat keskusteluun ja neuvottelupöytään molemmat. Myös hoitotyön lähijohtajien jaksamisesta ja työoloista on huolehdittava.

Vilhelmiina Lehto-Niskala

Kirjoittaja on Akavan sairaanhoitajat ja Tajan puheenjohtaja. Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa JUKO edustaa myös heitä.

Mielipide on julkaistu Satakunnan Kansan verkkosivuilla 9. ja printissä 10. maaliskuuta 2022.