Mitä mieltä? Työaikajoustot kuuluvat etätyöhön myös valtiolla

15.3.2021 10:00

Työaikalain muutoksen myötä etätyö on aivan samaa työtä kuin toimistolla tehtävä. Valtion virastot voivat kuitenkin itse päättää, ovatko työaikaliukumat käytössä myös etätyössä. "Tämä ei ole oikein", huomauttaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander. Blogisarjassamme JUKOn hallituksen jäsenet valottavat työelämän ja työmarkkinoiden ajankohtaisia käänteitä. Huhtikuussa tällä paikalla OAJ:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen.

Valtiovarainministeriön ohjekirjeen mukaan myös etätyössä säännöllinen työaika määräytyy yleensä työajoista tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Esimerkiksi virastotyössä säännöllinen työaika on etätyössä 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Virastot voivat kuitenkin itsenäisesti päättää, onko liukuva työaika käytettävissä etätyössä vai tekeekö etätyöntekijä säännöllisen työajan mittaisia työpäiviä.

Jos käytössä on liukuva työaika, työnantajan on varmistettava etätyötä tekevän henkilöstön tavoitettavuus viraston aukiolo- tai muuna työskentelyaikana.

Kun etätyö on lakien ja ohjeiden mukaan samaa työtä kuin virastolla tehtävä työ, miksi yksittäiselle virastolle on annettu oikeus päättää itsenäisesti liukuvan työajan käytöstä etätyössä. Varsinkin kun liukuvan työajan tarkoituksena on yksityis- ja työelämän yhteensovittaminen.

Ei voi pitää perusteltuna, että etätyössä työelämän joustot eivät olisi käytettävissä samalla tavalla kuin virastotyössä.

Myös etäpäivään on olennaista pystyä liittämään työaikajoustoja. Jos liukuvaa työaikaa ei voi käyttää etätyössä, virkamies joutuu yksityis- ja työelämän yhteensovittamiseksi tekemään virastotyöpäivän. Tämä ei ole perusteltua eikä hyväksyttävää.

Jos virkamies käyttää virastotyössä liukuvaa työaikaa liukuvan työajan puitteissa, työnantaja ei voi edellyttää virkamiehen tavoitettavuutta viraston aukiolo- tai muuna työskentelyaikana. Miksi siis virkamiehen tavoitettavuuden on oltava erikseen varmistettu etätyössä, jos virasto noudattaa liukuvan työajan sääntöjä?

Jos ja kun virastojen monitoimitilat johtavat siihen, että kaikille ei ole työpistettä, joutuu iso joukko virkamiehiä tekemään etätyötä työnantajasta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että riittämättömän työtilamitoituksen takia valtiolla työskentelevä ei voi hyödyntää liukuvaa työaikaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamiseksi.

Valtio ei työnantajana kohtele virkamiehiään tasapuolisesti antaessaan virastoille vallan päättää liukuman käytöstä etätyössä. Näin siitäkin huolimatta, että valtion virkamieslaki 11 § asettaa työnantajan velvollisuudeksi palveluksessaan olevien tasapuolisen kohtelun.

Valtiotyönantajan tulkinta siitä, milloin valtio on yksi työnantaja ja milloin virastot erillisiä työnantajia, vaihtelee. Oma – ehkä yksipuolinen – näkemykseni on, että työnantaja on tulkinnut asiaa tapauskohtaisesti periaatteella, mikä milloinkin on sille edullisinta.

Valtion työnantajana on luotava yhtenäiset periaatteet ja käytännöt sekä etätyöhön että liukumiin, vaikka virastoille sallittaisiin niiden toiminnan ja tehtävien vuoksi jonkinlainen jousto. Nyt virastojen johdolla on melko vapaat kädet tulkita etätyö- ja liukumakäytäntöjä. Tämä johtaa siihen, että eri virastoissa työskenteleviä virkamiehiä kohdellaan hyvin eri tavoin.

Myönteistä on, että koronan takia valtio työnantajana on huomannut töiden tulevan tehdyksi erinomaisesti myös etänä. Tästä on hyvä jatkaa etätöiden yleistymisen mahdollistavia neuvotteluja.

Ensisijaisen tärkeää on pohtia myös, miksi kotona tehty etätyö on parempaa kuin esimerkiksi junassa virkamatkalla tehty työ? Miksi näitä kahta erilaista paikasta riippumatonta tapaa tehdä työtä kohdellaan eriarvoisesti ja miksi vaikkapa junassa tehtyä virkatyötä ei lasketa pääsääntöisesti työajaksi? Tästä on hyvä jatkaa ihmettelyä toisessa blogissa!

Jore Tilander

Kirjoittaja on Lakimiesliiton toiminnanjohtaja ja JUKOn hallituksen varapuheenjohtaja.