Blogi: Miten selvitä yt-neuvotteluista?

Tausta

Kymmenvuotisen historiansa aikana Kouvolan Maahantulolupa-asioiden palvelukeskus on käsitellyt joka vuosi satoja tuhansia viisumihakemuksia pääosin venäläisille asiakkaille.

Kun pandemian hallintaan liittyvät matkustusrajoitukset vuonna 2020 alkoivat, iskivät ne voimalla suoraan Kouvolan palvelukeskukseen.

Uudessa tilanteessa ulkoministeriön onnistui järjestää ainutlaatuinen henkilökierto, ja viisumivirkailijat pystyttiin työllistämään muissa valtion virastoissa, jotta vältyttiin irtisanomisilta.

Odotukset olivat suuret ja suunnitelmat valmiina, mutta sitten koitti vuosi 2022. Lyhyessä ajassa koko maailma muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäläisten turistien tulo Suomeen ja kauttakulku Eurooppaan estettiin, ja oli selvää, että työtilanne Maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa ei muuttuisi ainakaan paremmaksi.

Yt-neuvottelut alkavat

Perjantaina 14. lokakuuta työnantaja ilmoitti lokakuun lopussa alkavasta kuuden viikon yt-neuvottelujaksosta.

Tarve irtisanoa tuotannollisista syistä koski 17:ää viisumivirkailijaa. Kaikkiaan irtisanomisuhan alle päätyi lähes 50 henkilöä.

Ulkoministeriön jukolaiset henkilöstöyhdistykset UHVY ry ja UH-Akava seurasivat syntynyttä tilannetta huolestuneina. Henkilöstön tarve tietoon, selkeyteen ja tukeen oli suuri. Henkilöstöjärjestöt pystyivät onneksi osaltaan tarjoamaan tukea ja tietoa.

Yt-neuvottelut ovat kova paikka henkilöstölle, kun tilanne kiristää työilmapiiriä monella tavoin.

Tosiasia on kuitenkin, että ei ole työkaverin vika, jos hänen työnsä jatkuu ja omasi voi päättyä. On normaalia tuntea katkeruuttakin työnantajaa kohtaan, mutta kollega ei ole vastuussa työnantajan päätöksistä.

Kouvolassa työyhteisö käsitteli epävarmuuden tunteita ja pelkoja. Virkailijat puhuvat ikävistä tuntemuksista, kuten unettomuudesta ja ahdistuksesta.

Yhteistoimintaneuvottelujen tarkoitus oli lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa henkilöstön asioihin muutostilanteissa, eli tulla kuulluksi.

Yt-neuvottelut – JUKOn ja sen liittojen tuki jäsenille

Koska tilanne oli uusi sekä luottamusmiehelle Kouvolassa että UM:n pääluottamusmiehille Helsingissä, JUKOn juridinen neuvonta ja tukihenkilöt ansaitsevat erityisen kiitoksen asiantuntevasta työstä.

Moni asia askarrutti: esimerkkinä salassapito yt-neuvottelujen sisällöstä.

Selvisi, että työnantajan julistamasta salassapidosta huolimatta luottamusmies saa aina kertoa edustamilleen työntekijöille asioista, jotka nimenomaisesti koskevat heitä ja ovat heidän tilanteensa käsittelyn kannalta olennaisia.

Henkilöstön kysymykset työnantajalle olivatkin neuvottelujen sisällön kannalta merkittävin osuus. Vastaukset tulivat, aikataulut pitivät ja prosessi oli sujuva.

Koska irtisanomisperusteena olivat tuotannolliset syyt, oli selkeää jatkaa neuvotteluja, kun tilannekuva oli kaikilla osapuolilla sama. Henkilöstöjärjestöjen tavoitteena oli, että irtisanomiset eivät ole vaihtoehto – ja tästä neuvotteluasetelmasta lähdimme liikkeelle.

Yt-neuvottelut ovat kaikille osapuolille melko raskas vaihe työssä. JUKOn ja sen liittojen tuki oli merkittävä neuvottelujen kannalta: pystyimme neuvottelemaan yksimielisen päättäväisinä henkilöstön etujen puolesta.

Vältimme irtisanomiset

Kolme vuotta kestänyt epämääräinen aika työssä henkilökiertoineen vaikutti kuitenkin niin, että irtisanomisuhan alla olevista peräti viisi päätti itse irtisanoutua. Vähennystarve koski enää 12:ta virkailijaa.

Työnantajan vastaus henkilöstön kysymykseen mahdollisesta irtisanoutumispaketista oli lopulta myönteinen, ja pakettia tarjottiin kaikille irtisanomisuhan alla oleville.

Reilun irtisanoutumispaketin haki ja sai 11 henkilöä. Irtisanomisuhan alaisista virkailijoista useampi päätti hakea ministeriön omaan koulutusohjelmaan. Työnantaja piti varmana, että ainakin yksi heistä tulisi valituksi. Neuvottelut saatiin päätökseen etuajassa marraskuun lopussa, ja niiden lopputuloksena vältimme irtisanomiset.

Mitä yt-neuvottelujen jälkeen?

Tavallisessa työelämän arjessa asiat eivät nostata niin paljon tunteita ja ahdistusta kuin yt-neuvottelutilanteessa.

Yt-neuvotteluista on tullut suomalaisten arkipäivää ja niiden seuraukset näkyvät. Työn määrän väheneminen voi olla totta valtion viroissa ja yt-neuvottelut koskevat myös valtion työpaikkoja. Maailma muuttuu ja meidän on pystyttävä toimimaan sen mukaisesti.

Muutosten aiheuttama epävarmuus voi vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden terveyteen pitkäänkin, siksi työhyvinvointia pitää miettiä ajoissa. Jo ennen muutosprosessin käynnistämistä.

Yt-neuvottelujen yhteydessä irtisanoutuu myös sellaisia henkilöitä, joiden toivotaan jäävän.

Yt-tilanne koettelee henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota. Monia mietityttää, kuinka pian alkaa uusi irtisanomiskierros. Työntekijät miettivät myös, voivatko he enää luottaa ja sitoutua työpaikkaansa.

Paljon pohdittavaa, opittavaa ja tehtävää

Luottamusmiehenä yt-prosessiin osallistuneena voin käsi sydämellä todeta, että päivääkään en ole katunut liittymistäni UHVY henkilöstöyhdistykseen, sillä apua on ollut tarjolla aina ja tuki todellista.

Jukolaisuuden edut tulivat taas kerran todistettua – siitä kiitos kaikille osallisille!

Riitta Schneider

Kirjoittaja on UHVY ry:n luottamusmies ulkoministeriön Maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa Kouvolassa.

Mikä JUKO?

• Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista.
• Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• Olemme yhdistysten yhdistys: JUKOlla on 11 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 35 jäsenliittoa.