16.5.2019 15:09
Miksi lähdit luottamusmieheksi?
Koin työpaikalla muutamat tilanteet epäasiallisiksi tai epätasa-arvoisiksi, mutta kyllästyin riitelemään esimiesten ja johtajien kanssa. Tavalliselle työntekijälle esimies voi jättää vastaamatta vaikkapa kiireisiin vedoten ja tehdä näin alaisen olon hyvin hankalaksi. Luottamusmiehen mandaatti velvoittaa työnantajaa neuvotteluihin.
Olen kyllä kaikille sanonut, ettei työntekijän kannata päästää suksia ristiin esimiehen kanssa. Jos työntekijällä menee hermo, hänen ei pidä alkaa riidellä vaan ottaa yhteyttä luottamusmieheen, jolla on asema ja valtuudet – ja irtisanomissuoja – mennä selvittämään asiaa työnantajan luo. Tarvittaessa luottamusmies voi edistää asiaa myös paljastamatta työntekijän nimeä.
Mitä asiaa pelkäsit ennen pestin alkamista?
Uutta oli paljonkin, mutta mitään en varsinaisesti pelännyt. Eniten askarrutti kieli, sillä 60–70 prosenttia jäsenistöstämme täällä Raaseporissa on ruotsinkielisiä eli työkieli on pääosin ruotsi. Mutta nyt sekin on hallussa. Siitä on suuri apu, että sopimustekstit on todella hyvin suomesta ruotsiksi käännetty – aivan pilkulleen.
Mitä asiaa et ole saanut luottamushommassa vielä tarpeeksi edistettyä?
En ole saanut riittävästi myytyä työnantajalle kaikkia luottamusmiesjärjestelmän myönteisiä mahdollisuuksia. Yhteisiä etujahan on huomattavasti enemmän kuin vastakkainasetteluja. Jos esimerkiksi työntekijöiden ääni saataisiin kuuluviin aivan arkisissakin asioissa eli myös muuten kuin työehtosopimusten määräämissä yhteistoimintaneuvotteluissa, työmotivaatio kohenisi tästä osallistamisesta.
Olen alusta lähtien edistänyt Raaseporissa palkkausjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, mutta järjestelmän palkitsevuudessa on parannettavaa. Työnantajalla on asiassa hyvä tahto, mutta lopputuloksena voi olla negatiivinen kokemus, jos työntekijöille tulee tunne pärstäkertoimen mukaan toimimisesta. Haluankin välittää työnantajalle tietoa niistä kentän näkökohdista, jotka henkilöstö kokee palkitsemisessa tärkeiksi ja oikeudenmukaisiksi.
Missä asioissa olet mielestäsi onnistunut?
Kun olen saanut selvitetyksi yksittäisten jäsenten asioita, olen kokenut, että olen pystynyt auttamaan. Asioita on ollut laidasta laitaan, puhtaista väärinkäsityksistä palkkariitoihin. Jäsenet sekä kiittävät että kritisoivat sen mukaan, olenko joutunut tulkitsemaan asioita heidän vai työnantajan eduksi. Joskus jäsenet kiittävät myös selkokielisestä vastauksesta, vaikka sen sisältö olisi ollutkin heidän toiveidensa vastainen.
On aina hienoa, kun sekä jäsen että työnantaja ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Haluan tuoda keskusteluihin sellaisia näkökulmia, jotka nostavat esiin myös työnantajalle koituvat hyödyt, jos he eivät itse niitä näe tai tuo ilmi. Usein henkilöstön etu on myös työnantajan etu.
Miten hyödynnät sosiaalista mediaa luottamustoimessasi?
Facebook on hyvä tiedon levittäjä, ja Twitter on oikotie oikean tiedon lähteille ja keskusteluihin työnantajan edustajien kanssa. Instagramia en vielä käytä, koska on todella vaikeaa valokuvata edunvalvontaa. Tämä on kuitenkin suunnitelmissani.
Olen aktiivinen sosiaalisessa mediassa, kirjoitan blogeja ja jaan esimerkiksi JUKOn kannanottoja omalla Twitter-tililläni ja Facebookissa. Sosiaalisen median rooli vaikuttamisessa tulee edelleen lisääntymään, joten myöskään edunvalvonnan rakentaminen ei voi jättäytyä paperikalenteriaikaan tästä virrasta. Olen luonut itselleni tietynlaisen profiilin sosiaaliseen mediaan ja noudatan sitä aika tarkkaan: Osallistun keskusteluihin sympaattisella otteella, koska sitä vastaan on vaikea raivota. Monia asioita en myöskään lähde lainkaan kommentoimaan, eli usein voin pelkästään seurata ja pistää havaintoja korvan taakse.
Jari Salminen
- JUKOn pääluottamusmies Raaseporin kunnassa vuodesta 2012 alkaen.
- Luokanopettaja, nyt päätoiminen pääluottamusmies. Edustaa noin 500 työntekijän joukkoa.
- Oma liitto: OAJ.