Pääluottamusmies Mirkka Ali-Laurila: Kollegat ja koulutukset auttavat kehittymään

Mikä on koulutusten ja verkostojen merkitys työssäsi?

Kun lähdin luottamusmiestoimintaan mukaan, aluksi tuntui, että en ymmärrä edes termistöä, se oli kuin vierasta kieltä. Suosittelenkin aina uusille luottamusmiehille, että he hyödyntävät kaiken tarjolla olevan koulutuksen. Erityisesti JUKOn luottamusmieskoulutukset ovat niin hyviä, että ne lisäävät selvästi luottamusmiehen osaamista.

Kaikki koulutus ja verkostoituminen on tarpeen ja oma etu: niin luottamusmiehen peruskurssit kuin luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten omat keskinäiset tapaamisetkin. Itse olisin ollut esimerkiksi todella pulassa ilman paikallisen sopimisen ja yt-menettelyn koulutusta. Selkeät diat ovat jääneet muistin tueksi pahan päivän varalle.

Myös erilaiset verkostot ovat tärkeitä. On ollut hyvä oppia tuntemaan eri yliopistojen luottamusmieskollegat, samoin liittojen yliopistoasiamiehet ja juristit sekä tietysti JUKO. Pääluottikset oppii tuntemaan melko nopeasti, kiitos JUKOn erikseen järjestämien tapaamisten.

Yhteistyö on ehdottoman tärkeää tiedonsaanninkin takia, eikä vertaistuen merkitystä voi liioitella. Kun tapaamme nokikkain koulutuksissa, myöhemmin on helppo ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa tai tarkennuksia toisiltamme.

Luottamusmiesjärjestelmässä kannattaisi hyödyntää enemmän mentorointia. Esimerkiksi koulutuksissa voisi olla mukana muutama kokeneempi kollega, jotka pystyvät kertomaan uusille omista kokemuksistaan ja auttamaan alkuun.

Mikä on ollut mieleenpainuvinta, missä olet voinut auttaa?

Onnistumisia ovat olleet esimerkiksi ne kerrat, kun työsopimusten ketjutus on päättynyt vakinaistamiseen, palkkaus on saatu kohdilleen tai yt-neuvotteluissa on päädytty irtisanomisten sijaan muuhun ratkaisuun. Ja kun epäkohta on saatu korjattua – tai edes saavutettu jonkinlainen yhteisymmärrys konfliktissa. Jäsenen helpotuksen huokaus pitkään jatkuneen stressin jälkeen jää lähtemättömästi mieleen.

Olen kuin valpas vahtikoira, joka pitää silmällä ketjutuksia. Kun pitkään jatkunut pätkätyö saadaan vakinaistettua, se vaikuttaa jäsenen elämään kokonaisvaltaisesti: voi tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia ja mennä entistä varmempana pankin lainaneuvotteluihin. Yliopistojen työsuhteista on määräaikaisia yli 60 prosenttia. Joku voi olla yli 10 vuotta pätkätöissä samantyyppisissä tehtävissä. Jokainen tällainen työsopimus kannattaakin tutkia tarkkaan: onko siinä pätevät perusteet määräaikaisuudelle.

Miten tulit lähteneeksi luottamusmieshommiin?

Päätös syntyi itse asiassa oman kokemukseni jälkeen: Työnantajani ei halunnut jatkaa määräaikaista työtehtävääni raskauteni takia vuonna 1991. Olin tehnyt sitä ennen monta vuotta töitä vuoden pätkissä. Onnistuin vakuuttamaan työnantajalleni, että kyseessä olisi syrjintä, jos tällä kertaa pestiäni ei jatkettaisi.

Tuolloin en osannut kysyä apua luottamusmieheltä tai kollegoilta, vaan aloin päättäväisesti itse ajaa omaa asiaani. Olin rivijäsen liitossa, joka ei ollut itse asiassa juuri minulle sopiva. Kun vaihdoin Yliopistojen opetusalan liittoon (YLL), opin heti paljon enemmän työelämästä ja sain liitolta tukea kysymyksiini.

Tästä kymmenkunta vuotta myöhemmin työpaikkani luottamusmies jäi eläkkeelle, ja kun minua pyydettiin pestiin, annoin suostumukseni.

Miten houkuttelet uusia jäseniä liittoihin?

Ymmärrän hyvin, että nuoret ja uudet työntekijät eivät aina tiedä ammattiliiton toiminnasta tai osaa kysyä siitä. Pyrin nyt itse tuomaan aktiivisesti esille liittymis- ja osallistumismahdollisuuksia.

Tilanne yliopistomaailmassa on nyt toki aivan erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Liitoilta saa tukea hyvin erilaisiin asioihin, vaikka moni jäsen ymmärtää sen vasta, jos jokin ongelma osuu omalle kohdalle. Niille, jotka epäröivät liittymistä, korostan aina: Pystytkö neuvottelemaan itse omista asioistasi? Tiedätkö omat oikeutesi? Mistä saat juridista apua? Kun kuuluu liittoon, kysymyksiä ei tarvitse ratkoa yksin.

Yksin on hankala taistella koneistoa vastaan esimerkiksi silloin, jos joutuu laittomasti irtisanotuksi. Liitolta saa oikeusapua ja neuvoja. Yliopistojen yt-neuvottelujen aikaan liittoon on liitytty tavallista aktiivisemmin. Samoin viime työehtosopimuskierroksella jäsenemme huomasivat, että järjestäytyneille tuli joka päivä tiedote ajankohtaisista asioista sähköpostiin. Se pisti monen muun miettimään, kannattaisiko liittoon liittyä. Kriisi siis aktivoi.

Mirkka Ali-Laurila

- JUKOn pääluottamusmies Åbo Akademissa vuodesta 2011 alkaen. Aloitti lehtoreiden luottamusmiehenä vuonna 2000.
- Toimii suomen kielen lehtorina Åbo Akademin kielikeskuksessa ja käyttää työajastaan 37 % luottamusmiestehtävän hoitamiseen. Edustaa noin 620 hengen joukkoa yliopistossaan.
- Oma liitto: Yliopistojen opetusalan liitto YLL (OAJ).