Selvitys: Korkeakouluharjoittelu ei kohtele opiskelijoita tasa-arvoisesti

16.10.2020 13:40

Naisten ja miesten välillä ammottaa yhä syvä kuilu: miesopiskelijoista yli 60 prosenttia saa harjoittelustaan palkkaa, naisista vain 30 prosenttia. JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että sukupuolten eriytyminen ja palkkaepätasa-arvo jo opiskeluaikana asettaa lisähaasteen koko työelämälle.

Akavan opiskelijoiden ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen selvitys osoittaa, että korkeakouluharjoittelussa ei toteudu sukupuolten välinen tasa-arvo.

Naisten ja miesten välillä ammottaa edelleen syvä kuilu, kun miesopiskelijoista yli 60 prosenttia kertoo saavansa harjoittelustaan palkkaa, naisilla vastaava luku on vain 30 prosenttia.

Yllätyksiä ei siis tältä osin ole luvassa, sillä kysely kertoo, että palkattomia harjoitteluja löytyy eniten juuri naisvalaisilta aloilta, kuten terveys- ja hyvinvointialalta, palveluista, taidealoilta ja humanistisilta aloilta. Vähiten ilmaisia harjoittelijoita käyttävät metsätalous ja tekniikan alat.

Tasa-arvo ei toteudu myöskään korkeakoulujen välillä: ammattikorkeakouluissa opiskelevista harjoitteluajaltaan palkkaa sai vain hieman yli 30 prosenttia.

Kohtuuttomana Akavan opiskelijat pitävät tilannetta erityisesti yhteiskunta-alalla, kasvatuksessa ja terveys- ja hyvinvointialalla. Näiden alojen amk-opiskelijoista jopa alle 25 prosenttia ilmoitti harjoitelleensa palkatta.

Samaan aikaan yliopisto-opiskelijoista yli 50 prosenttia kertoi saaneensa harjoittelustaan palkkaa. Teknisen alan, ict:n sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden yliopisto-opiskelijoista palkkaa sai yli 75 prosenttia.

Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asema korkeakouluharjoitteluhaussa on heikko. Viime vuonna toteutettu selvitys osoittaa, että muun äidinkieliset kohtaavat suuria vaikeuksia löytää harjoittelupaikka.

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että sukupuolten eriytyminen ja palkkaepätasa-arvo jo opiskeluaikana asettaa lisähaasteen koko työelämälle.

- Ammattien välinen vinouma alkaa varhaisessa vaikeessa, ja sen korjaaminen muun muassa julkisella sektorilla edellyttää pitkäjänteistä työtä, kuten työmarkkinaneuvotteluissa sovittavaa sopimuskaudet ylittävää palkkaohjelmaa.


[JP1]ies