Tällainen oli valtakunnansovittelijan kunta-alan ratkaisuesitys

5.5.2020 09:59

JUKO hyväksyy tai hylkää kaikki kunta-alan sopimukset yhdellä kertaa. Lue, miksi JUKO hyväksyi ratkaisuesityksen.

Kunta-alan sopimusneuvotteluja käytiin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan tuella huhtikuun alusta. Sovitteluun ei liittynyt työtaistelu-uhkaa, vaan kyseessä oli osapuolten yhdessä pyytämän vapaaehtoinen sovittelu.

Sovittelija antoi esityksensä Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) ja Kunnallista pääsopimusta koskevaksi ratkaisuksi ja kirjalliset askelmerkit sen käsittelyyn illansuussa maanantaina 27. huhtikuuta. Neuvottelijat saivat aikaa ilmoittaa kello 21.30:een mennessä, hyväksyvätkö ne ratkaisuesityksen vietäväksi hallintoihinsa. Esitys oli kokonaisuus, joka etenisi hallintoihin sellaisenaan tai ei ollenkaan.

Ehtona muiden sopimusalojen – opettajat, lääkärit ja kuntien teknisten asiantuntijat – etenemiselle oli kaikkien neuvottelijoiden vihreä valo ratkaisuesitykselle. JUKO hyväksyy tai hylkää kaikki kunta-alan sopimukset yhdellä kertaa.

Kunta-alan yli 420 000:ta palkansaajaa koskeva ratkaisuesitys kaatui vapunaattona torstaina 30. huhtikuuta. Jos sovittelua jatkettaisiin, ratkaisuesitys ei sitoisi JUKOa.

- On silti selvää, että kaatuneessa esityksessä on jatkoneuvotteluissa ja myös sovittelussa hyödynnettävää materiaalia. Mielestämme keskeneräisten asioiden käsittely julkisuudessa ei edistä sovintoa, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottaa.

Vappuviikonloppuna sisällöstä liikkui kuitenkin julkisuudessa useita tulkintoja, joten valtakunnansovittelija päätti julkaista koko esityksen sovittelijan toimiston sivuilla https://valtakunnansovittelija.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kunta-alalle-ei-uutta-sopimus-2

JUKO julkaisee perusteet sille, miksi JUKOn hallitus hyväksyi neuvotteluratkaisun. Ratkaisun hyväksyivät myös neuvottelujärjestö JAU (JHL ja Jyty) ja KT. Ratkaisu kaatui Tehyn ja Superin hylkyyn.

JUKO hyväksyi ratkaisun, koska

  • Kuntien ja koko julkisen sektorin rahoitusaseman heikkeneminen syö palkankorotusvaraa ja neuvotteluasemaa. Yleiseen linjaan pääseminen käy yhä epävarmemmaksi.
  • Palkankorotukset olisivat vastanneet yleistä linjaa 23 kuukauden sopimuskaudella ja kiky-tunnit olisivat poistuneet kohtuullisella hinnalla. Monella alalla hinta on ollut kovempi ja edellyttänyt työtaisteluja, jotka koronakriisin vuoksi eivät ole keinovalikoimassa.
  • Suhteellisesti suuri järjestelyerä oli osa kiky-tuntien poiston hintaa. Jukolaisella osaamisella ja hyvällä neuvottelustrategialla olisimme pärjänneet erän kohdentamisessa. Tämä olisi ollut keskeisesti esillä luottamusmieskoulutuksessa. Ohjeistus erän kohdentamisesta olisi ottanut huomioon myös vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät jäsenemme.
  • Koronasta johtuvan poikkeusajan lisän kohdentaminen vain erikoissairaanhoidon tiettyihin tehtäviin ei vastannut tavoitteitamme. Se oli kuitenkin hyväksyttävissä, koska se ei olisi syönyt muiden kunta-alan palkansaajien palkankorotuksia.
  • Pääsopimuksen jatkuminen olisi vakauttanut myös paikallisen neuvottelu- ja sopimusmenettelyn.
  • Sote-henkilöstö olisi saanut uuden sopimusalan 1.3.2022 lukien. JUKOn tärkeimmät reunaehdot olisivat täyttyneet: laaja jukolainen ammattikirjo olisi otettu huomioon sopimuksen liitteissä. Sosiaaliala, esimies- ja erityisasiantuntijatehtävät ja palkkahinnoittelun ulkopuoliset asiantuntijat olisivat kaikki olleet omissa liitteissään. Kysymyksessä oli siten laajempi sopimuskokonaisuus kuin ns. hoitajasopimus.
  • Maakuntia koskevasta ehdollisesta sitoumuksesta huolimatta sopimuskauden työryhmä olisi mahdollistanut teknisen henkilöstön työehtojen kehittämisen ja antanut aikaa valmistella toimiva sopimusrakenne tekniselle henkilöstölle.

Sovintoesitys - Maria Löfgren (pdf)