Blogi | Toiveuusinta: Valtion henkilöstöstä ei ole varaa höylätä

16.5.2023 07:24

"Huolestuttava ilmiö valtiolla on määräaikaisten virka- ja työsuhteiden nopea kasvu. Viidessä vuodessa on päädytty 12,5 prosentista viime vuoden lähes 18:aan prosenttiin. Määräaikaisuudet ovat myös selvästi sukupuolittuneita ja kasautuvat työuransa alkupuolella oleville naisille", kirjoittaa JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo.

Valtion henkilöstön määrä on supistunut kolmessakymmenessä vuodessa yli 200 000:sta viime vuoden 80 000:een. Suurimmat vähennykset tapahtuivat 1990-luvulla, kun valtio muodosti rautateistä ja postista ensin liikelaitoksia ja myöhemmin osakeyhtiöitä.

Viimeisin suurin leikkaus oli vuonna 2010, kun yliopistoista muodostettiin julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ja ne siirrettiin budjettivaltion ulkopuolelle.

Tehostamisohjelmillaan valtio on aiemmin pyrkinyt vähentämään henkilöstönsä määrää muuan muassa niin, että eläköityvien tilalle ei palkattu uutta henkilöä.

Viime vuonna budjettivaltion henkilöstömäärä oli enää noin viidesosa eli 20 prosenttia julkisen hallinnon koko henkilöstöstä. Työvoimakustannukset puolestaan olivat 5,1 miljardia euroa eli maltilliset 7,8 prosenttia valtion kaikista menoista.

Puolustusvoimissa, rajavartiostossa ja poliisissa työskentelee nyt 32 000 palkansaajaa. Se on noin 40 prosenttia valtion koko henkilöstöstä. Viraston, sen osaston tai viraston tulosyksikön johtaminen on noin tuhannen henkilön tehtävä.

Korona ja Venäjän sota Ukrainassa vaikuttavat rekrytointeihin

Viiden viime vuoden aikana henkilöstön määrä on noussut 6 800:lla, mikä on noin 9,7 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut työ- ja elinkeinotoimistoissa, puolustusvoimissa ja poliisissa, kun koronapandemian hoito ja Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainassa näkyvät lisääntyneinä rekrytointeina.

Vanhuuseläkkeelle valtion palvelussuhteesta siirtyy lähivuosina noin 2 000 palkansaajaa vuodessa, mutta voimakasta eläköitymispiikkiä ei ennusteta. Vajaa puolet nykyisestä henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2040 mennessä.

Henkilöstömäärien viime vuosien kasvu on perustunut virastojen toiminnallisiin tarpeisiin, mutta myös merkittävältä osin poliittisiin päätöksiin, joita ei ole voitu ennakoida.

Valtio on joutunut reagoimaan ulkopuolelta tulleisiin olosuhteisin, kuten koronapandemiaan tai Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtuneeseen muutokseen, joka johti Suomen hakeutumiseen jäseneksi Pohjois-Atlantin sotilasliitoon Natoon.

Valtiolla nuoret naiset päätyvät määräaikaisiksi

Huolestuttava ilmiö henkilöstömäärän viime vuosien kasvussa on määräaikaisten virka- ja työsuhteiden nopea kasvu: viidessä vuodessa on päädytty 12,5 prosentista viime vuoden lähes 18:aan prosenttiin.

Määräaikaisuudet ovat selvästi sukupuolittuneita ja kasautuvat voimakkaasti työuransa alkupuolella oleville naisille, kun valtiolla lähes puolet alle 35-vuotiasta naisista työskentelee määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa. Valtaosa määräaikaisuuksista myös perustuu edelleen epämääräiseen ”muuhun syyhyn”.

Valtion tulee vakinaistaa ilman perusteltua syytä määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevät, kun tosiasiassa pysyviä tehtäviä tekevät ihmiset joutuvat nyt elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Valtion on oltava esimerkillinen ja hyvä työnantaja. Tällä hetkellä se on määräaikaisuuksien osalta huono esimerkki.

Maailmalla hallintoamme arvostetaan

JUKOn ja sen valtiosektorin liittojen terveiset tulevalle hallitukselle ovat selkeät: julkiseen sektoriin kohdistuvat sopeuttamistoimet eivät saa vaikuttaa kansainvälisestikin korkealle arvostettuun hyvään ja yhdenvertaiseen hallintoomme, kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun eivätkä yleiseen turvallisuuteen.

Toimivat julkiset palvelut, hyvä hallinto, koulutus ja tutkimus ovat sijoitus kansalliseen kilpailukykyyn ja yritysten edellytys investoinneille.

Suomella ei ole vara höylätä valtion henkilöstöstä. Se tie käytiin loppuun vuosia sitten.

Markku Kojo

Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

Mikä JUKO?

  • Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
  • Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.