Yt-neuvottelut | Hyvinvointialueet ja kunnat irtisanoivat viime vuonna arvioitua enemmän

24.2.2026

Hyvinvointialueet irtisanoivat lähes 1300 henkilöä, kunnat 340. Näin korkeita lukuja on nähty viimeksi 1990-luvun laman aikana. JUKO on toistuvasti muistuttanut, että kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla riittävää, jotta henkilöstö pystyy vastaamaan asianmukaisesti kansalaisten lakisääteisistä palveluista.

Irtisanomisia hyvinvointialueilla ja kunnissa oli viime vuonna yhteensä kaksinkertainen määrä verrattuna vuotta aiemmin arvioituun. Tiedot perustuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tammikuussa valmistuneeseen kyselyyn.

Näin korkeita lukuja on nähty viimeksi 1990-luvun laman aikana, kun perinteisesti irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä ovat olleet kunta- ja hyvinvointialalla vähäisiä. Suurimmat irtisanomiset keskittyivät muutamalle hyvinvointialueelle, joista yhdessä toimeenpano oli tammikuussa vielä kesken.

Lomautuksia oli viime vuonna odotettua vähemmän, kunnissa ne koskivat noin 600:aa ja hyvinvointialueilla noin 12 200:aa henkilöä.

Kunnat ja hyvinvointialueet säästivät henkilöstöstä arviolta noin 564 miljoonan euron edestä. Tämä on noin 2,1 prosenttia alan 26,5 miljardin työvoimakustannuksista. Säästöjä tehtiin yli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna 2024.

Kunnat sopeuttivat henkilöstömenoja noin 161 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueiden sopeutukset ovat noin 403 miljoonaa, mikä oli yli kaksinkertaisesti verrattuna edellisvuoteen.

Sopeutusruuvi kiristynee noin 475 miljoonaan

Tänä vuonna hyvinvointialueet ja kunnat arvioivat, että sopeutusruuvi kiristynee noin 475 miljoonaan euroon.

JUKO on toistuvasti muistuttanut, että kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla riittävää, jotta henkilöstö pystyy vastaamaan asianmukaisesti kansalaisten lakisääteisistä palveluista: JUKO: Kunta- ja hyvinvointialan kurjistaminen ei voi jatkua.

Järjestöpäällikkö Minna Holm JUKOsta huomauttaa, että erityisesti hyvinvointialueilla uusi trendi on ilmoittaa laajoista, koko henkilöstöä koskevista yhteisoimintaneuvotteluista.

– Ilmoitetaan tarpeesta muuttaa tehtäviä, työaikoja, työpistettä tai palkkaa sen sijaan, että arvioitaisiin tarvetta mahdollisiin suoriin irtisanomisiin. Tällaiset ”toiminnalliset yt-neuvottelut” ovat uusi keino kikkailla irtisanomisilla.

Jos neuvottelujen kohteena oleva kieltäytyy itselleen tai esimerkiksi perheelleen mahdottomasta uudesta järjestelystä, edessä saattaa olla palvelussuhteen päättyminen, eli henkilö irtisanoutuukin itse.

– Jatkuvassa yt-lingossa pyörivä henkilöstö, heidän esihenkilönsä sekä luottamusedusajat kertovat monin paikoin uupumuksesta ja että jaksamisen rajat tulevat nyt vastaan.

◊◊◊

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toteuteutti kyselyn kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja KT:n yritysjäsenille marraskuun lopun 2025 ja tammikuun 2026välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 205 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 24 hyvinvointialuetta tai -yhtymää. Vastaajat edustavat kuntien henkilöstöstä 79:ää prosenttia ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä noin 96:ta prosenttia.

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

  • JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
  • Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.