Blogi | Kriisistä kriisiin sinua ja minua kannattelevat varmat ja vakaat kansan palvelijat – suomalaiset luottavat julkisalojen ammattilaisiin

25.5.2023 13:03

Julkisaloilla työskentelevät tietävät, että on vain yksi tie vahvistaa yksilön kokemaa oikeuden-mukaisuuden tunnetta suhteessa julkisiin palveluihin. Palvelujen on vastattava odotuksia ja tarpeita. Lue lisää, tiedät enemmän.

Kesän kynnyksellä kaksi vuotta sitten valtiovarainministeriö julkisti Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kyselyn suomalaisten suhteesta julkisiin instituutioihin ja hallintoon.

Ja mitä me vastasimme? Peräti kaksi kolmesta kertoi luottavansa julkisiin instituutioihin ja hallintoon. Vahvinta luottamus oli valtion hallintoon, johon kertoi luottavansa vastaajista 66 prosenttia. Kuntien vastaava luku oli 52 prosenttia.

Tajuamme hyvin, että julkiset palvelut ja hallinto varmistavat arjen turvallisen perustan. Mielenmaisemassamme istuu juurevasti myös ymmärrys siitä, että tarvitsemme julkissaloja globaaleissa kamppailuissa kuten pandemiat, sodan uhka, ilmastokriisi tai luontokato.

”Julkisalat takaavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden. Viimeksi tämä tuli todistetuksi koronapandemiassa.”

Kaikkialla Suomessa luottamus ei ole kuitenkaan yhtä vahvaa. Maaseudulla, alemmilla tulotasoilla ja vähemmän koulutettujen joukossa julkisia instituutioita tarkastellaan keskimääräistä epäluuloisemmin.

Julkisaloilla työskentelevät tietävät, että on vain yksi tie vahvistaa yksilön kokemaa oikeudenmukaisuuden tunnetta suhteessa julkisiin palveluihin.

Tarjolla olevien palvelujen on vastattava odotuksia ja tarpeita. Valmistelun ja päätöksenteon on oltava osallistavampaa ja avoimempaa. Hallinnon rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen on voitava luottaa. Myös tutkitun ja tieteen keinoin haastetun tiedon merkitys vain kasvaa jatkossa.

Siksi tasalaatuisille ja saavutettaville julkisille palveluille on turvattava vakaa taloudellinen toimintaympäristö. Vain näin kriisistä kriisiin meitä kannattelevilla kansan palvelijoilla on mahdollisuus hoitaa työnsä julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti.

Jaana Pohja

Kirjoittaja on JUKOn viestintäpäällikkö

Twitteristä ja Instagramista löydät #tärkeinsijoitus-kampanjan. Siihen osallistuvat kaikki kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja jäsenliittomme, neuvottelujärjestö JAU (JHL, Jyty), neuvottelujärjestö Sote ry (SuPer, Tehy) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Kampanjasivusto | Tärkeissä töissä

Kunta- ja hyvinvointiala | Julkinen työ on Suomen tärkein sijoitus | 9.5.2023

Jukolaiset liitot edustavat akavalaisia kunnissa ja hyvinvointialueilla

Agronomiliitto | Akavan Erityisalat | Akavan sairaanhoitajat ja Taja | Akavan Yleinen Ryhmä, AKI-liitot | Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL | DIFF Ingenjörerna i Finland | Insinööriliitto | Juristiliitto, Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT | KTK Tekniikan Asiantuntijat | Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu | Opetusalan Ammattijärjestö OAJ | Professoriliitto | Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia | Suomen Ekonomit | Suomen Eläinlääkäriliitto | Suomen Farmasialiitto | Suomen Fysioterapeutit | Suomen Hammaslääkäriliitto | Suomen Lääkäriliitto | Suomen Psykologiliitto | Suomen Puheterapeuttiliitto | Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL | Suomen Toimintaterapeuttiliitto | Suomen Työterveyshoitajaliitto | Tekniikan akateemiset TEK | Tieteentekijät | Tradenomiliitto TRAL | Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

Mikä JUKO?

  • Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
  • Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
  • Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
  • Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.