Kollegiaalisuuden tarve korostuu etätyössä

6.4.2021 12:22

Oman jaksamisen on oltava kunnossa, jotta luottamusmies pystyy olemaan muiden tukena. Etätyöaika on tuonut esille entistä vahvemman tarpeen kollegiaalisuuteen. Psykiatrian erikoislääkäri Tuija Räisänen on valmentanut verkossa luottamusmiehiä jaksamaan myös koronan keskellä.

Viitisenkymmentä JUKOn yliopistosektorin luottamusmiestä sai maaliskuun lopussa aimoannoksen eväitä jaksamiseen ja hankaliin vuorovaikutustilanteisiin lääketieteen lisensiaatin ja psykiatrian erikoislääkärin Tuija Räisäsen verkkoluennolla.

Luottamusmiesten asiat ovat Räisäselle sydäntä lähellä: hän on ollut aiemmin Oulun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian tulosalueen luottamusmiehenä kymmenisen vuotta. Räisänen on tehnyt myös potilastyötä ja toimii piiriylilääkärinä.

Kiireisessä arjessa luottamusmiehiltä odotetaan yhä enemmän. Oman kuormittavan työn lisäksi pitäisi olla muiden tukena.

- Pandemian aikana työkavereiden ja kollegoiden tukena oleminen on korostunut. Entistä enemmän kaivataan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta työkavereihin, Räisänen toteaa.

Koronarajoitusten vuoksi ryhmäytyminen on ollut hankalaa ja livenä jopa kiellettyä. Räisänen pitää tärkeänä, että luottamusmiehen tukena ovat toiset luottamusmiehet sekä tarvittaessa työsuojelun apu.

Perustarpeita koskeva korjausliike on syytä tehdä heti eikä odotella.

Luennon jaksamiseen liittyvä osuus pohjaa pitkälti Maslowin tarvehierarkian tuttuun pyramidimalliin. Sen alimmaisena kivijalkana ovat perustarpeet: nukkuminen, syöminen, levon tarve. Vasta, kun tämä perusta on kunnossa, voi edetä ylemmille tasoille. Toisena askelmana on perusturvallisuus, kolmantena ihmissuhteet. Soittelenko vanhemmille, miten olen läsnä läheisteni kanssa, onko lapsilla kaikki kunnossa?

Hierarkian neljäntenä tasona ovat arvostuksen tarpeet. Saanko arvostusta töissä ja kotona? Voinko vaikuttaa työnkuvaani? Pystynkö rajaamaan työaikaani? Onko töissä hyvä olla vai nakertaako jokin ilmapiiriä?

- Toisten arvostaminen ja positiivisuus ovat korostuneet korona-aikana. Samoin kollegiaalisuus, toisten tukena oleminen. Luottamusmiehiin luotetaan myös näissä asioissa, Räisänen tähdentää.

Tarvehierarkian huipulla on itsensä toteuttamisen tarve. Olenko tyytyväinen siihen, mitä teen?

Tuija Räisänen muistuttaa, että perustarpeiden ympärille rakentuu kaikki muu. Niitä koskeva korjausliike on syytä tehdä heti eikä odotella. Jos esimerkiksi yöunet jäävät liian vähiin, asiaan on syytä puuttua välittömästi. Oma ateriarytmi on hyvä ottaa tarkasteluun aika ajoin.

- Jos uupumistila on päällä kauan, se voi johtaa masennukseen. Jos jaksamisen kanssa on äärirajoilla, pitää pyytää apua ajoissa. Ihmisellä on lupa olla heikko ja hakea apua.

Esimerkiksi psykoterapian apua ei välttämättä saa aina kovin helposti. Kuntoutusterapeuttien tarve on suuri koko maassa. Räisäsen mukaan akuuttiin päivystykseen pääsee kuitenkin hyvin.

Laitan työvaatteet aamulla päälle, se luo ryhtiä ja rytmiä.

Verkkoluennolla luottamusmiehet käsittelivät myös keinoja, joilla omaa jaksamista voi helpottaa varsinkin etätyöaikana, jolloin työn ja vapaan raja hämärtyy ja työminää voi olla vaikea saada päältä pois.

Esiin nousi muun muassa tarve päivän rytmittämiseen ja tasapainon löytämiseen. ”Laitan työvaatteet aamulla päälle, se luo ryhtiä ja rytmiä.”

Työpäivän päätteeksi aivot saa narikkaan tv-hömppää katsomalla, tiiliskivikirjoja lukemalla, liikunnalla, mielekkäällä touhuamisella perheen kanssa, ulkolulla luonnossa.

Monet olivat löytäneet tästä ajasta myös positiivista. ”On ehtinyt paremmin näkemään omien lastensa kasvua ja tutustumaan kunnolla perheen kissoihin.” Kaamosmasennuksesta kärsivä on päässyt keskellä päivää valoisaan aikaan ulos kävelylle.

Osa ihmisistä on etääntynyt työyhteisöstä.

Tarve päästä keskustelemaan kollegojen kanssa on nyt kova. ”Jos on päässyt töissä käymään ja tapaa siellä kollegoita, keskusteleminen on ollut todella virkistävää.”

Luottamusmiehet ovat huomanneet, että osa ihmisistä on selvästi etääntynyt työyhteisöstä. Tällä on vaikutuksensa ryhmädynamiikkaan. Huoli on etenkin heistä, joita ei näe edes yhteisissä virtuaalisissa kahvihetkissä. Henkilöiden hyvinvointia on vaikea havainnoida Teams-yhteyksien välityksellä varsinkaan silloin, kun kamerat pidetään kiinni.

Tuija Räisänen puhuu myös vuorovaikutustaidoista, etenkin hankalissa tilanteissa. Kuunteleminen on Räisäsen mielestä ehkä tärkein taito.

- Pitää näyttää, että arvostaa sitä, mitä toinen sanoo, vaikka hän olisikin väärässä. Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi.

Vuorovaikutukseen ja läsnäoloon on keskityttävä. Kännykän räplääminen joutaa odottamaan. Toisen tunnetila on otettava huomioon eikä mahdollisiin provosointeihin pidä mennä mukaan. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen on myös keskeistä. Lisäksi tulee ilmaista itseään selkeästi ja käyttää kieltä, jota toinen ymmärtää. Tilanteen lopussa on hyvä pitää huolta siitä, että saadaan aikaan johtopäätös ja jatkosuunnitelma.

- Tarvittaessa voi ottaa 10 minuutin tai pidemmän aikalisän ja palata asiaan, kun molemmat osapuolet ovat siihen valmiita. Mukaan voi ottaa työsuojelun, tukihenkilön tai muun tarpeellisen henkilön.

Webinaarissa luottamusmiehet suosittelivat vuorovaikutustilanteisiin myös työparityöskentelyä sekä fokusoitumista. Paineisissa tilanteissa keskustelu voi rönsyillä sivuraiteille, mutta se on hyvä palauttaa käsiteltävään aiheeseen.

Teksti | Kirsti Sintonen