Pääluottamusmies Johanna Rantanen: ”Hyvä työnantaja osoittaa luottavansa työntekijöihin”

Mitkä asiat puhuttavat nyt Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöä?

Edustamassani jäsenistössä on kaupungin työntekijöitä aina rivityöntekijöistä esimiehiin sekä johtoon. Eri tehtävissä ja eri tasoilla puhuttavat eri asiat. Yksi yhteinen teema on työhyvinvointi ja työnkuormitus –resurssit vähenevät, työtehtävät lisääntyvät ja osaamistarpeet laajentuvat. Tämä heijastuu myös palkka-asioista neuvottelemiseen: kun työ muuttuu vaativammaksi, tulisi sen näkyä myös palkassa. Erityisen tärkeää olisi pitää huolta tehtävänkuvauksien tekemisestä ja päivittämisestä ajan tasalle.

Myös digitalisaation yleistyminen tuntuu yhä enemmän kuntasektorin työntekijöiden arjessa. En näe uudistumisessa ja uudistuksissa mitään pahaa, mutta työelämän muutoksissa on pidettävä huolta työntekijöiden riittävästä kouluttamisesta ja perehdyttämisestä – sillä henkilöstöhän nämä uudistukset toteuttaa! Työntekijöille on kerrottava asioista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja heidän kuulemisensa muutoksissa on ratkaisevaa.

Täällä Hämeenlinnassa olemme työantajan kanssa päivittäneet yhteistoimintamme periaatteita. Minulle on tärkeää varmistaa, että henkilöstö tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan työpaikkansa asioihin. Vaikeita tilanteita on tullut ja tulee jatkossakin, mutta koen keskusteluyhteytemme hyväksi. Puhumattomuuden kulttuuria ei täällä Hämeenlinnassa ole. Kun otamme hankalat asiat esille heti niiden ilmetessä, vältämme isommat ongelmat.

Mitkä muut asiat ovat Hämeenlinnassa hyvällä tolalla?

Mielestäni hyvää ovat esimerkiksi työelämän joustot ja etätyökäytännöt. Meillä on mahdollista sopia, että julkisessa kulkuvälineessä matkustamisen aikana tehty työ luetaan työajaksi. Käytössämme on myös vapaaehtoisuuteen perustuva korvaavan työn malli, jota kutsumme toivu työssä -malliksi. Siinä työntekijälle pyritään etsimään väliaikaisesti toinen työ, jos hän ei pysty esimerkiksi tapaturmasta toipumisen jälkeen heti hoitamaan varsinaista työtään. Sairauspoissaoloa esimies voi myöntää yhdeksän päivää, ja tämä käytäntö on vähentänyt sairauspoissaolojen määrää, ei suinkaan lisännyt.

Nämä kaikki esimerkit kertovat työnantajan luottamuksesta työntekijöihin – ja luottamus vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvä tehdä töitä ja matala kynnys tuoda esiin sekä myönteisiä että vaikeita asioita.

Olet ollut Hämeenlinnan kaupungin työntekijöiden pääluottamusmies nyt muutaman vuoden ajan. Miksi halusit tähän pestiin?

Ammattiyhdistysasiat ovat olleet aina lähellä sydäntäni, ja jo aiemmin työssäni aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajana halusin kehittää työelämää. Vanhempani ovat kertoneet, että minulla on ollut vahva oikeudenmukaisuuden taju nuoresta pitäen. Uskon, että nämä tekijät ajoivat asettumaan ehdolle luottamusmiesvaaleissa. Myös elämäntilanteeni oli ehdokkuudelle otollinen, sillä kaipasin mielenkiintoista vaihtelua silloiseen työelämään.

Mitä sanot ihmiselle, jota ammattiyhdistystoiminta ja edunvalvonta ei kiinnosta yhtään?

En ole kovinkaan usein törmännyt tällä tavoin ajatteleviin ihmisiin. Suoranaisen välinpitämättömyyden sijasta uskon tämän kaltaisen asenteen kertovan enemmänkin siitä, ettei ay-toiminta ole tuttua eikä sen merkitys ole avautunut. Näissä tilanteissa kertoisin omasta työstäni ja esittelisin ammattiyhdistystoiminnan saavutuksia.

Omalle kohdalleni on osunut enemmänkin niitä, jotka ovat kysyneet perusteluja sille, miksi liittoon olisi hyvä kuulua. Heitä on myös kiinnostanut kuulla, mitä me luottamusmiehet oikein teemme.

Mitä asioita olet luottamusmiehenä pystynyt edistämään?

Yleisesti ottaen toivon, että näinä neljänä vuotena minuun yhteyttä ottaneet jäsenet ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea tilanteeseensa. Ongelmana ovat voineet olla esimerkiksi palkkaukseen ja palvelussuhteeseen liittyvät kysymykset.

Isompia hankkeita on ollut muun muassa kaupungin johtamisjärjestelmän muutos parisen vuotta sitten. Tässä uudistuksessa tehtäväni oli toimia useiden jukolaisten jäsenten edunvalvojana ja varmistaa, että myös yksilöt otetaan suurissa muutosprosesseissa huomioon.

Olen iloinen myös siitä, että olen saanut luotua hyvät yhteistyöverkostot niin täällä Hämeenlinnan kaupungissa kuin laajemminkin maakunnassa: muiden järjestöjen edustajiin ja luottamusmiehiin, työsuojeluvaltuutettuihin ja työnantajien edustajiin. Esimerkiksi maakuntavalmistelussa on ollut mukana todella sitoutunutta ja yhteistyökykyistä porukkaa.

Mitä ominaisuuksia luottamusmiehellä on hyvä olla ja miksi?

Hyvä luottamusmies on helposti lähestyttävä ja ennen kaikkea luotettava. Homma vaatii myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä paineensietokykyä ja stressinhallintaa, koska välillä tämä työ voi olla raskasta.

Etua on myös siitä, jos pystyy hahmottamaan asioita ja niiden suhteita laaja-alaisesti. Ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä kenelläkään ei voi olla tuota valmiutta heti luottamusmiespestin alussa. Työtä tekemällä oppii ja kehittyy.

Johanna Rantanen

• JUKOn pääluottamusmies Hämeenlinnan kaupungilla vuodesta 2015 alkaen.
• Työskennellyt kaupungin aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaajana. Nyt päätoiminen luottamusmies. Edustaa vajaan 400 hengen joukkoa.
• Oma liitto: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Lue myös:

Luottamusmiehet haluavat tiiviin lähiverkoston – aluevastaavakokeilu käynnistyi
Tämän takia aluevastaavakokeilu on tärkeä – 4 vetäjää paljastaa suunnitelmansa
Näin menestyn luottamusmiehenä: 1 + 10 vinkkiä
Luottamusmies on hyvän työyhteisön takuuhenkilö ja työelämän asiantuntija
Blogi: Luottamusmiehen työ antaa enemmän kuin ottaa