JUKO: Palkkaohjelmalle on lukuisia perusteita – Tänään aiheena sovittelussa

JUKOn palkkaohjelmatavoitetta voidaan tarkemmin luonnehtia kuntien ja hyvinvointialueiden ansiokehitys- ja saatavuusohjelmaksi. Sille JUKO on esittänyt neuvotteluissa nämä perustelut:

• varmistaa kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudet pätevän henkilöstön pitoon ja rekrytointiin
• parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta
• varmistaa, että tehtäväkohtainen vähimmäispalkka vastaa tehtävän edellyttämää koulutusta sekä työn ja työolojen vaativuutta
• korkeakoulututkintoa edellyttävien tehtävien vähimmäispalkkoja tulisi korottaa asteittain vähintään 3.000 euroon kuukaudessa, ja palkkaohjelma ohjaa myös tähän päämäärään
• varmistaa, että ansiokehitys ei jää jälkeen yleisistä työmarkkinoista
• kompensoi palkkaliukumien vähäisyyttä
• kannustaa paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen
• vähentää segregoitumisesta eli eriytymisestä aiheutuvia haittoja suhteessa yleisiin työmarkkinoihin ja parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa
• kaventaa vastaavan koulutustason edellyttämien tehtävien välisiä palkkaeroja suhteessa yleisiin työmarkkinoihin
• kannustaa kouluttautumaan ja syventämään osaamista läpi työuran

Kohdennuksia sopimusaloittain

JUKOn esityksen mukaan palkkaohjelman toteutus sitoisi osapuolia voimassaoloaikanaan virka- ja työehtosopimuskausien päättymisten jälkeenkin. Ohjelma koskisi kaikkia kunta-alan sopimuksia: KVTES, OVTES, LS, TS ja SOTE-sopimus.

Kunta-alan pääryhmän alaisuudessa palkkaohjelmasta sovittaisiin kustannusraami, jonka pohjalta sopimusalat kohdentaisivat siihen varattua rahaa. Tässä otettaisiin huomioon:

• sopimusalakohtaiset erityispiirteet
• tehtävien kelpoisuusehdot ja niissä tapahtuneet muutokset, jotka käytännössä ovat lisänneet tehtävien vaativuutta
• johtamis- ja esimiestehtävien vaativuus suhteessa johdettavien/alaisten tehtävien vaativuuteen
• palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkkauksen suhde verrokkiryhmien palkkaukseen

Sama teema jatkuu torstaina

Seuraava sovittelutapaaminen on torstaina 24. maaliskuuta ja palkkaohjelmat ovat jälleen teemana.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Kerromme kuntasektorin sopimusneuvotteluista kotisivullamme. Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä @JUKOry aihetunnisteilla #neuvotellen2022 #kunta. Erityisesti nuorille suunnattu neuvottelusisältö Instagramissa @juko_ry.

JUKO | Kunta-alan vääntö jatkui sovittelijan luona tiistaina | 22.3.2022

JUKO | Kunta-alan mielenosoitus Helsingissä 5. huhtikuuta – ”Enää emme odota” | 23.3.2022

JUKO | Katso tästä JUKOn lakonuhat ja muut työtaistelutoimet kunta-alalla | 23.3.2022

Kunta-faktat

Sopimukset | Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus

Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista.

Neuvottelijat | puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), toiminnanjohtaja Maria Löfgren (JUKO), neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat), neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus / JUKO)

Pääsopijat | JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.

Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.