Työtuomioistuin aloittaa Taideyliopiston määräaikaisuuksien käsittelyn perjantaina

12.11.2020 13:28

Suomessa professorit työskentelevät pääsääntöisesti vakinaisissa työsuhteissa. Maamme johtavassa taidekasvattamossa kaikki on kuitenkin toisin, siellä reilusti yli puolet professoreista tekee pelkkää pätkää. Tähän haetaan nyt muutosta. JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Katja Aho kertoo, miksi ”tapaus Taideyliopisto” on yliopistolaisille erityisen tärkeä.

Työtuomioistuimessa alkaa huomenna yliopistoissa työskentelevien kannalta poikkeuksellisen mielenkiintoisten pätkätyötapausten käsittely, kun muutamat vuosia jatkuneeseen määräaikaisuuteen kyllästyneet Taideyliopiston professorit ovat riitauttaneet asiansa Professoriliiton avustuksella.

Suomen kolmentoista yliopiston professorit työskentelevät pääsääntöisesti vakinaisissa työsuhteissa. Poikkeuksena joukossa on vuonna 2013 synnytetty Taideyliopisto, siellä peräti 65 prosenttia professoreista tilastoitiin vuosi sitten määräaikaisiksi.

JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Katja Aho – Miksi ”tapaus Taideyliopisto” on yliopistolaisille erityisen tärkeä?

- Yliopistoille tai taidealoille ei ole annettu erityisasemaa suomalaisessa lainsäädännössä. Työsopimuslain näkökulmasta yliopistot ovat samalla viivalla muiden yritysten kanssa, eli toistaiseksi voimassa oleva sopimus on pääsääntö. Nyt tätä punnitaan juridisesti.

Taideyliopisto on perustellut määräaikaisuuksiaan muun muassa ”alalle ominaisella uusiutumisen tarpeella”.

- Sivistysvaliokunta on todennut yliopistolakia säädettäessä, että yliopistojen vakiintunut käytäntö ei täytä työsopimuslain edellyttämää määräaikaisten työsuhteiden perusteltua syytä. Samalla valiokunta totesi, että lakia on tarkoitus soveltaa kokonaisuudessaan yliopistojen palvelussuhteisiin, Aho painottaa.

Kolmen kerroksen professorit

Vuodenvaihteessa Taideyliopisto otti käyttöön kaikissa muissa suomalaisissa yliopistoissa käytössä olevan professorin vakinaistamispolun. Se jakaa professuurit kolmelle tasolle: full professoreiksi sekä assistant ja associate professoreiksi.

Uusi polku on toistaiseksi aiheuttanut Ahon mukaan enemmän hämmennystä ja epäreiluuden tunteita kuin vakinaistamisia.

- Muissa yliopistoissa vakinaistamispolulle sijoitetaan tehtävä, joka on vapautunut esimerkiksi eläköitymisen tai työpaikan vaihdoksen vuoksi. Nyt Taideyliopisto sijoittaa vakinaistamispolulle tehtävän siinä vaiheessa, kun määräaikainen työsuhde päättyy.

- Määräaikaisesti lukuisia vuosia professorin tehtäviään hoitanut henkilö joutuu käytännössä hakemaan auki laitettavaa omaa tehtäväänsä. Tilanne on kohtuuton, JUKOn Aho korostaa.

Taideyliopisto muodostui, kun Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia yhdistyivät.

Huomiota on herättänyt muun muassa se, että miesvaltaisessa Sibelius-Akatemiassa valtaosalla professoreista on jatkuva työsuhde, mutta samaan aikaan esimerkiksi pitkälti naisten edustamalla kuvataidealalla ei ole ollut Taideyliopistossa yhtään vakinaista professoria.

Työtuomioistuimen on määrä antaa ratkaisunsa joulukuussa. Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäen mukaan yliopisto arvioi tilannetta työtuomioistuimen päätöksen jälkeen.

Lue lisää Taideyliopiston professorit riitauttivat määräaikaisuutensa | Acatiimi 5/2020

JUKO: Työsopimuslaki koskee myös yliopistoja 19.10.2020

Yliopistot lisäävät koulutuspaikkoja, opetustyön määrä kasvaa – JUKO muistuttaa määräaikaisten suuresta joukosta, yli puolet opetus- ja tutkimushenkilöstöstä puurtaa pätkätyössä | 2.9.2020