Blogi | Tekoälyllä tuottavuutta vai sekavuutta julkiseen hallintoon?

Helsingin Sanomat julkaisi 26. kesäkuuta valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majasen haastattelun, jossa hän arvioi tekoälyn käytettävyyttä julkisella sektorilla.

Tai jos olemme tarkkoja, Majanen ei arvioinut tekoälyn käytettävyyttä julkisella sektorilla oikeastaan ollenkaan – ja juuri se on ongelma. Majanen kertoi, että koko julkinen sektori muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti seuraavan vaalikauden loppuun eli vuoteen 2031 mennessä.

Haastattelu perustuu ilmeisesti edellisenä päivänä talouspoliittisen ministerivaliokunnan (Talpo) tekemään linjaukseen, jonka mukaan julkisen hallinnon tekoälymuutosta nopeutetaan merkittävästi. Talpo linjasi samalla, miten muutos organisoidaan. Valtiovarainministeriö perustaa toimeenpanon tueksi poikkihallinnollisen, koko julkista sektoria koskevan strategisen johtoryhmän ja muutostoimiston.

Tekoäly ei ole jotain, joka vain tulee jonkun tekoäly-yhtiön kautta, se otetaan käyttöön aktiivisilla toimilla ja päätöksillä. Tekoälyn laajalla käyttöönotolla on tarkoitus kasvattaa julkisen sektorin tuottavuutta.

Julkisella sektorilla on kuulemma töissä ’esimerkiksi ihmisiä, joiden tehtävä on käydä läpi laajoja asiakirjoja’. Voiko julkisen sektorin työntekijän työnkuvaa enempää yksinkertaistaa?

Tekoäly on jo käytössä julkisella sektorilla ja auttaa monissa tehtävissä. Jollain aikataululla se tulee mukaan myös laajemmin. Tekoälyn käyttäminen vaatii kuitenkin huolellista valmistelua ja punnintaa.

Valtiotalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi kesäkuun alussa raportin, jossa se toi hyvin esille tekoälyyn liittyviä kysymyksiä ja arvioi tekoälyn käyttämisen nykytilaa.

Olisin toivonut, että myös kansliapäällikkö olisi tutustunut raporttiin ennen kuin antaa näin merkittävän julkista sektoria ja sen työntekijöitä koskevan haastattelun. Linjauksia, kuten että tekoälyn vuoksi julkisen sektorin työntekijöistä osa menettää työpaikkansa, ei voi pitää pelkkänä kesäjuttuna. Aikatauluksi esitetään kuitenkin lähivuosia.

Tekoälyä ei nyt johdeta kootusti, vaan tällä hetkellä sitä käytetään pistemäisesti. VTV:n raportin mukaan hyvinvointialueet ovat pisimmällä ja myös osa valtion virastoista käyttää tekoälyä jo kohtuullisen laajasti.

Valtiovarainministeriössä on haastattelun mukaan laskettu, että tuottavuus kasvaa muutoksen seurauksena ainakin 20 prosenttia.

Talouspoliittinen arviointineuvosto ilmaisee asian linjauksessaan kuitenkin hieman toisin. Sen mukaan julkisen hallinnon tuottavuus paranisi keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä.

Kokonaan käymättä on kuitenkin keskustelu siitä, mitä virkavastuulla nyt tehtäviä töitä voi ulkoistaa tekoälylle.

Tällaista pohdintaa tulisi tehdä laajasti esimerkiksi yhteisessä hankkeessa, jossa on mukana niin tekoälytutkijoita kuin hyvän hallinnon osaajia.

Voimmeko todella ulkoistaa suuren osan julkisen sektorin töistä tekoälylle seuraavan neljän vuoden aikana ilman pohdintaa hyvän hallinnon periaatteista? Julkisalojen akavalaisten liittojen jäseniä virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa edustavan JUKOn mielestä emme voi.

Jos tekoäly korvaa virkamiesten nyt tekemiä tehtäviä niin, että hänet voidaan irtisanoa, se vaatii muutoksia lainsäädännössä.

Lainsäädännön muutoksissa tulisi ennen ulostuloja arvioida laajasti vaikutukset ainakin nykyiseen hyvään hallintoomme, virkamiesten asemaan, yhteiskuntaan ja talouteen. Lisäksi on tunnistava, keiden työt katoavat ja mitä osaamista tekoälyn laaja käyttöönottaminen vaatii.

Mitä tekoälyyn investoiminen maksaa? Kela arvioi jokin aika sitten, että noin 600 miljoonalla eurolla se voisi ottaa käyttöön maksatukseen liittyvän tekoälyn, joka korvaisi tuhat etuuskäsittelijää.

Investointi on valtava suhteessa siihen, että ihmisiä jäisi sen vuoksi myös työttömiksi, työttömyysmenot kasvaisivat ainakin väliaikaisesti ja verotulot vähenisivät.

VM:n kansliapäällikön arvovaltaisella haastattelulla olisikin voinut käynnistää julkisen keskustelun, ei linjata suoraan työttömyydestä.

Tekoälyn hyödyntämisessä on paljon potentiaalia, mutta tekninen, lähinnä julkisen sektorin henkilöstön vähentämiseen tähtäävä puhe on aliarvioivaa.

Minna Salminen | Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

◊◊◊

VTV:n raporttiin ja siitä tehtyyn tiivistelmään voit tutustua täällä | Tekoälyn hyödyntäminen valtionhallinnossa - Valtiontalouden tarkastusvirasto

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset on luettavissa täällä | Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi julkisen hallinnon tekoälymuutoksen kiihdyttämisestä ja organisoinnista - Valtiovarainministeriö

◊◊◊

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.