Yt-neuvottelut | Keski-Suomen hyvinvointialueen jättimäiset yhteistoimintaneuvottelut jättivät henkilöstön epävarmuuteen

Keski-Suomen hyvinvointialueella tällä viikolla päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos herättää henkilöstössä epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

– Toisaalta päätöksiä on odotettu. Silti henkilöstössä koetaan huolta, pettymystä ja suruakin. Monenlaisia tunteita on ilmassa, kuvailee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn koordinoiva pääluottamusedustaja Satu Kuukkanen.

– Päällimmäisenä ihmiset miettivät, mitä muutokset tarkoittavat henkilökohtaisesti ja oman työyksikön näkökulmasta. Työhönsä sitoutuneella henkilöstöllä on myös aito huoli siitä, miten pystymme turvaamaan palvelut.

Kuukkanen kertoo, että myös huoli työssä jaksamisesta näkyy väsyneessä henkilöstössä.

JUKOn pääluottamusedustajat edustavat Keski-Suomen hyvinvointialueella muun muassa sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, lääkäreitä, puheterapeutteja, sosionomeja ja farmaseutteja.

Edustettavina ovat myös proviisorit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, terveydenhoitajat sekä sairaanhoitajat, suuhygienistit, ravitsemusterapeutit, sairaalafyysikot sekä hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstöä.

Esihenkilöiden lisätehtävät kuormittavat myös henkilöstöä

– Organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistus on ollut vireillä noin vuoden. Vaikka päätöstä on odotettu, uutiset on otettu vastaan raskaasti ja pettyneinä, Kuukkanen kertoo.

Y-neuvottelujen lopputuloksena johtamistasot vähenevät kuudesta viiteen, ja johdosta poistuu 35 tehtävää.

Kuukkanen huomauttaa, että johtajien vastuualueiden laajeneminen ja esihenkilöiden lisätehtävät voivat heikentää erikoisalojen johtamista sekä kuormittaa henkilöstöä.

– Riittävä lähiesihenkilötyö on keskeinen edellytys työhyvinvoinnille, työn sujuvalle organisoinnille ja asiantuntijatyön tukemiselle.

Keski-Suomen hyvinvointialueen kolme kuukautta kestäneet, koko organisaatiota koskeneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä 10. marraskuuta.

Neuvottelujen lopputuloksena vähenevien tehtävien enimmäismäärä tarkentui 531:een. Niistä 35 liittyy johtamisjärjestelmän uudistamiseen ja 496 vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Lisäksi palvelussuhteen ehtojen muutokset koskisivat noin 9 086 tehtävää, joista arviolta 7 500:ssa työskentelyalue muuttuisi hyvinvointialueeksi.

– Puhutaan ennaltaehkäisevistä palveluista ja varhaisesta tuesta, mutta samalla vähennetään ammattilaisia monista perustehtävistä, Kuukkanen mainitsee yhtenä erimielisyyden perusteena.

– Emme voi hyväksyä vähennyksiä, jotka kuormittavat henkilöstöä entisestään ja heikentävät palvelujen sujuvuutta sekä palveluihin pääsyä.

Yt-neuvotteluissa käsiteltiin myös työskentelyalueen laajentamista.

– Eriävistä näkemyksistä huolimatta työnantaja tulee esittämään päätöstä, joka laajentaa kaikkien työntekijöiden työssäkäyntialueen koskemaan koko hyvinvointialuetta. Vaarana, että työnantaja voi määrätä työntekijän nykyistä työpistettä kauemmaksi töihin, JUKO voi hyväksyä tätä linjausta.

Aluehallitus käsittelee neuvottelujen lopputulosta 25. marraskuuta ja aluevaltuusto 8. joulukuuta.

◊◊◊

Mikä JUKO? JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä. Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.