Kirkon palkansaajille neuvottelutulos torstaina iltapäivällä

Kirkon virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos torstaina iltapäivällä.

Neuvottelutulos koskee noin 20 000:ta palkansaajaa.

Seuraavaksi tuloksen käsittelevät neuvotteluosapuolten hallinnot. Kirkon virka- ja työehdoista sopivat JUKO, Kirkon alan unioni (JHL, Jyty), Kirkon alat ja Kirkon työmarkkinalaitos.

Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, kun kaikkien osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet sen.

Kirkon virka- ja työehtosopimus päättyi 28. helmikuuta. Neuvottelut alkoivat 19. tammikuuta.

Kerromme sopimusneuvotteluista kotisivullamme www.juko.fi. Seuraa meitä ja keskustelua myös Facebookissa ja Twitterissä @JUKOry aihetunnisteilla #neuvotellen2022 #kirkko. Opiskelijoille ja nuorille erityisesti suunnattu neuvottelusisältö Instagramissa @juko_ry.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Kirkko-faktat

Sopimus | Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus

Neuvottelijat | neuvottelupäällikkö Anne Mikkola (JUKO) ja JUKOn kirkon neuvottelukunnan puheenjohtaja Jussi Junni (AKI-liitot)

Pääsopijat | JUKO, Kirkon alan unioni (JHL, Jyty), Kirkon alat ja Kirkon työmarkkinalaitos

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus koskee noin 20 000:ta palkansaajaa.

Edellinen tiedote | Työnantajalta ei tarjousta kirkon neuvotteluissa

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.

Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.