JUKO-blogi | Rohkeutta on puolustaa valtion työntekijää

Valtiolla yli yhdeksänkymmentä prosenttia henkilöstöstä työskentelee virkasuhteessa tiukkojen virkavastuupykälien mukaisesti.

Lopuilla on käytännössä samat vastuut julkisen vallan käyttämisen osalta.

Kehittyneiden markkinatalousmaiden kansainvälisen yhteistyöjärjestön Government at a Glance -vertailussa viime vuodelta Suomi jää julkisen sektorin työllistäjänä Tanskan, Norjan ja Ruotsin taakse.

Myös OECD:n vertailussa Suomi on aina pärjännyt julkisen hallinnon tehokkuudessa hyvin.

Suomessa julkinen hallinto on suhteellisesti Pohjoismaiden pienin ja OECD:n vertailussa myös ketterä.

Valtionhallinto on rakennettu palvelemaan päätöksentekoa, kansalaisia ja yrityksiä.

Nyt käynnissä on iso virastorakenteen mahdolliseen muutokseen tähtäävä selvitystyö, ja virastot on laitettu perkaamaan tehtäviään ja esittämään niiden vähentämistä. Tuloksia saamme vuoden lopulla.

Tästä huolimatta valtiovarainministeriö (VM) esittää kesken prosessin ministeriöihin ja virastoihin merkittäviä muutoksia, jopa lakkauttamista.

Onko tämä sitä rohkeutta, jota ministeriön budjettipäällikkö peräänkuuluttaa?

Rohkeutta on puolustaa valtion henkilöstöä, ja siitä me emme JUKOssa tingi.

Hyvä hallintomme perustuu siihen, että päätökset tehdään kunnon valmistelun jälkeen. Työmarkkinaneuvotteluihin puolestaan kuuluu periaate, ettei niihin osallistuta poliittisesti.

Valtiovarainministeriö on listannut kaikki keksimänsä heikennykset henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Mitä rohkeutta se on?

Ymmärrämme, että julkisen talouden tilanne on vakava.

Ymmärrämme kuitenkin myös, että Suomi ei nouse alentamalla yhteiskunnan toimivuuden joka päivä takaavien ammattilaisten palkkoja, leikkaamalla lomia, tekemällä sairastamisesta henkilöstölle kallista tai pidentämällä työaikaa.

Valtion henkilöstöstä lähes puolet työskentelee suoraan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parissa. Oikeudenhoito, lupapalvelut, valvonta ja hallinnon toimet puolestaan pitävät yllä hyvää hallintoa, länsimaista demokratiaa ja tuottavat palveluja.

Kansalaiset, yritykset ja yhteiskunta ansaitsevat vain parasta, ja parhaan lopputuloksen tuottava henkilöstö ansaitsee kunnolliset palvelussuhteen ehdot myös jatkossa.

Sopimusehtoja ja tulkintoja selkeyttämällä säästäisimme paljon työaikaa ja lisäisimme tuottavuutta. Palkkauksen ja palkitsemisen malleja kehittämällä saisimme aikaan positiivisen kierteen.

Listaamalla pelkkiä heikennyksiä sopimusosapuolten ulkopuolelta saadaan aikaan vain pahaa mieltä.

Meille tärkeää on aito tuottavuuden kasvattaminen ja reilut pelisäännöt. JUKO on keskustellut näistä valtiovarainministeriön kanssa useita kertoja. Olisikin hienoa, jos mattoa ei tarvitsisi kerta toisensa jälkeen rullata uudelleen jalkojen alle, kun se on tullut sieltä vedetyksi.

Valtiovarainministeriö julkaisi 26. lokakuuta meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, jotka tarjoavat vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseen. Kyse ei ole ministeriön virallisesta suosituksesta.

Minna Salminen

Kirjoittaja on JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö.

◊◊◊

Mikä JUKO? Edustamme virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä. Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.