Ministeriö siirtää JUKOn työtaistelutoimia Jyväskylässä, Rovaniemellä, Tampereella ja Kuopiossa

Työ- ja elinkeinoministeriö kieltää JUKOlta Rovaniemen ja Jyväskylän kunta-alaa koskevan työtaistelutoimen toteuttamisen 6. huhtikuuta kello 00.01 saakka ja Tampereen ja Kuopion 12. huhtikuuta kello 00.01 saakka.

Päätös koskee mahdollisia työnseisauksia kokonaisuudessaan.

JUKO ja JAU julistivat kunta-alan lakkovaroitukset vauhdittaakseen kunta-alan neuvotteluja. Alkujaan lakkovaroitus Rovaniemelle, Jyväskylään sekä Tampereelle ja Kuopioon oli tähdätty maaliskuuksi. Ministeriön päätös koskee lakkovaroitusta JUKOn osalta. JAUn lakkoajankohtia ministeriö ei ole siirtänyt.

Kolmannen lakkovaroituksen JUKO ja JAU ovat antaneet Turkuun ja Ouluun, ja sen ajankohta on 6.–7. huhtikuuta.

Keskustelussa avoimet asiat

Kunta-alan osapuolet jatkoivat työriitojen sovittelua valtakunnansovittelijan johdolla keskiviikkona 16. maaliskuuta. Sovittelija oli pyytänyt, että osapuolet kartoittavat kullakin sopimusalalla auki olevia asioita ja hahmottelevat niiden laajuutta.

Keskustelu näistä avoimista asioista jatkuu seuraavassa sovittelutapaamisessa, joka on huomenna torstaina.

Sopimukseton tila 1. maaliskuuta lähtien

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan sopimusneuvottelut 28. helmikuuta jättämättä tarjousta, ja kuntasopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat siirtyivät sopimuksettomaan tilaan 1. maaliskuuta.

Valtakunnansovittelijan luona asioiden käsittely alkoi 7. maaliskuuta.

Kunta-alan neuvottelupöydässä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn lisäksi Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

JUKO | Kunta-alan tiistain aiheina palkkavertailu ja pääsopimus | 15.3.2022

JUKO, JHL ja Jyty jättivät Oulua ja Turkua koskevan lakkovaroituksen – jo kolmas lakkovaroitus kunta-alan sopimusneuvotteluissa | 15.3.2022

JUKO, JHL ja Jyty: Kunta-alalle uusi ylityö- ja vuoronvaihtokielto | 14.3.2022

#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.

Kerromme kuntasektorin sopimusneuvotteluista kotisivullamme. Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä @JUKOry aihetunnisteilla #neuvotellen2022 #kunta. Erityisesti nuorille suunnattu neuvottelusisältö Instagramissa @juko_ry.

Kunta-faktat

Sopimukset | Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus

Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista.

Neuvottelijat | puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), toiminnanjohtaja Maria Löfgren (JUKO), neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat), neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus / JUKO)

Pääsopijat | JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.

Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?

Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä.

Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.