Mitä mieltä? Julkisen sektorin palkansaajat haluavat kuluerästä tulevaisuuden tekijöiksi

Meitä julkisen sektorin työntekijöitä syyllistetään usein veronmaksajien kustannuksella toimimisesta. Työnantajan näkökulmasta olemme suuri kuluerä. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin palkat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yksityisen sektorin palkoista.

Kesän lomat ovat nyt takana, mutta riittivätkö vapaat palautumiseen tai jopa virkistymiseen? Pääsitkö irti työstäsi? Painaako huoli kasvavista koronatartunnoista? Miten syksyllä jatketaan?

Me julkisen sektorin ahkerat puurtajat olemme osaltamme pitäneet Suomen pyörät pyörimässä koko koronan ajan.

Koulut ovat toimineet Covid-19-pandemiasta huolimatta osin kesänkin aikana. Koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen aloilla on otettu korona-aikana isoja harppauksia digitaalisissa työmalleissa. Työn tekemisen muodot ovat muuttuneet ja jatkuva kehittäminen on arkipäivää.

Olen huolestunut siitä, miten julkisen sektorin työpaikat saadaan säilymään vetovoimaisina. Ei syyllistämällä. Etenkin opetusalalla moni harkitsee alanvaihtoa. Yksityisellä sektorilla ovat ansiotasot korkeampia ja työtehtävät houkuttelevia.

Tulevalla neuvottelukierroksella JUKOn on kiinnitettävä huomiota julkisen sektorin koulutettujen työpaikkojen houkuttelevuuteen, työolojen ja ansiotason nostoon.

Nopeita ratkaisuja on ehkä turha haikailla, mutta olisiko pitkäntähtäimen palkkaohjelma ratkaisu? Sitä on syytä vakavasti harkita tulevalla neuvottelukierroksella. Se loisi toivoa tulevasta paremmasta ansiotasosta.

Eläköityminen on julkisella sektorilla suurta lähivuosina ja uusia tekijöitä tarvitaan. Rekrytointiongelmia on jo nyt monilla aloilla.

Julkisen sektorin koulutettujen tehtävät ovat vaativia ja vastuullisia. Myös me ”kansankynttilät” ansaitsemme arvostuksen ja kohtuullisen ansiotason. Työn houkuttelevuus on saatava sen ansaitsemalle tasolle.

Toivon työnantajien ajatusten kääntyvän ajattelemasta tärkeintä voimavaraansa – henkilöstöä – vain kulueränä.

Käytössä on voimavara, joka vielä jaksaa ylläpitää osaamistaan, kehittää työtään ja tehdä tulosta. Toivon, että jaksamista tuetaan arvostamalla ja mahdollistamalla työn tekeminen hyvin.

Helena Kahl

Kirjoittaja on JUKOn hallituksen jäsen ja Opetusalan ammattijärjestön 2. varapuheenjohtaja. Kahl on myös Ammatillisten opettajien (OAO) puheenjohtaja.

Syyskuussa tällä paikalla kirjoittaa Anitta Pakanen (OAJ).

Kesäkuu 2021 | Laura Lindholm (Lääkäriliitto) | Mitä mieltä? Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta