Liittokokous | JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto haastaa poliitikot – Miten pitkälle julkiselta sektorilta voi säästää vaarantamatta kansalaisten koulutusta, terveyttä tai turvallisuutta?

Julkisen sektorin akavalaisia liittoja edustavan neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ) haastaa poliitikot pohtimaan vakavasti, milloin säästöt julkisella sektorilla vaarantavat kansalaisten oikeuden lakisääteisiin palveluihin.

– Kysymys kuuluu, miten pitkälle voidaan säästää ilman, että lakisääteiset palvelut, koulutus, turvallisuus ja terveys vaarantuvat.

Murto totesi JUKOn liittokokouksessa Helsingissä keskiviikkona, että kehysriihen uusimmat leikkauspäätökset vain lisäävät julkisen sektorin ahdinkoa. Samalla hän muistutti, että edessä on varautuminen seuraavan hallituskauden miljardien eurojen sopeutustoimiin.

– Jo nyt puhutaan julkisen sektorin tehostamisesta. Pidän käsittämättömänä retoriikkaa, jossa jatkuvasti kerrotaan julkisen sektorin olevan kallis.

Murto painottaa, ettei Suomen talouden tila ole peruste sille, että julkisen sektorin korkeakoulutettujen tulee tyytyä heikompaan palkka- ja ansiokehitykseen ja kasvavaan työmäärään siksi, että talouskasvua ei ole.

– Onko todella niin, että julkisalojen korkeakoulutetut ansaitsevat pienemmän ansiokehityksen, koska vienti ei vedä, jos yritykset eivät investoi ja kasva rohkeasti eikä maan taloutta saada kuntoon?

– Julkinen sektori mahdollistaa osaltaan joka päivä vientialojen tulevaa nousua. Kasvua, osaamista ja hyvinvointia ei rakenneta ilman julkisen sektorin osaajia.

Lähes 200 000 palkansaajan työ- ja virkaehtosopimukset neuvottelevan JUKOn hallitusta luotsaava Murto muistutti myös, että palkkatason ja palkkakehityksen varmistamisen rinnalla neuvottelujärjestön ja sen jäsenliittojen tehtävä on huolehtia korkeakoulutettujen palkansaajien muista työehdoista, jaksamisesta, työmäärästä ja hyvinvoinnista työssä.

Sekavat drooniohjeet huolestuttavat – Tarvitaan myös alakohtaiset ohjeet

Työnantajien velvollisuuteen maksaa palkkaa drooniuhan aikana, jos töihin menoa ei suositella, Murto esitti selkeän kannan.

– Kaikki ne, joilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön, joutuvat vaaratilanteessa rikkomaan viranomaisten kehotusta saadakseen palkkansa. Tämä ei voi olla näin. Tarvitsemme alakohtaiset toimintaohjeet ja neuvottelut palkanmaksusta, niistä pitää keskustella alakohtaisissa pöydissä.

Murto painottaa, että palkansaajien välille on syntymässä epätasa-arvoinen tilanne, kun julkisella sektorilla vain osalla on mahdollisuus jäädä etätöihin ja saada palkkaa.

– Pohdittava on myös ”droonilisää”, jos lähityöhön lähtevä joutuu rikkomaan viranomaiskehotusta?, Murto kysyy.

◊◊◊

Työministeri Matias Marttinen on pyytänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä luomaan viranomaisten kanssa työpaikoille ohjeistuksen toimintatavoista tilanteissa, joissa kansalaisia on varoitettu droonista eli miehittämättömästä ilma-aluksesta.

◊◊◊

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.