Kunta | Epäselvyys TE-palvelujen työaikamuodoista jatkuu – JUKO vei kiistan keskusneuvottelupöytään

Neuvottelujärjestö JUKO on vienyt TE-palvelujen työaikamuodoista käytyjen paikallisneuvottelujen erimieliset lopputulokset valtakunnallisten keskusneuvottelujen ratkaistavaksi.

Palkansaajien neuvottelujärjestöt JUKO, JAU (JHL, Jyty) ja Sote ry (Super, Tehy) voivat viedä työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaerimielisyydet paikallisneuvottelujen kautta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa käytäviin keskustason neuvotteluihin.

Kiista työllisyys- ja kotouttamispalveluissa työskentelevien työajasta eli työaikamuodosta syntyi, kun palvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Palvelujen siirryttyä valtiolta kuntiin henkilöstön työehdot määräytyvät kunta-alan sopimusten mukaan.

– KT:n kanssa ei saatu tuolloin aikaan yhteistä ohjetta työaikamuodon valinnasta, eli mihin tehtäviin sovelletaan toimisto- ja mihin yleistyöaikaa, JUKOn neuvottelupäällikkö Tomi Törrönen kertoo.

Tämän jälkeen ohjetta on yritetty luonnostella tuloksetta jo vuoden.

– Samaan aikaan asiaa on pyritty ratkomaan paikallisesti. Nämä neuvottelut ovat kuitenkin tyssänneet KT:n antamiin uusiin tulkintoihin, joita kunnat joutuvat noudattamaan.

JUKO on neuvottelujärjestöistä ensimmäisenä jatkanut ratkaisun etsimistä kiistaan viemällä sen valtakunnalliseen neuvottelupöytään.

Tähän mennessä keskusneuvottelupyyntöjä on jätetty kymmenen. Kunnat ovat: Hämeenlinna, Lahti, Loimaa, Mikkeli ja Oulu. Myös Raision, Seinäjoen, Tornion, Turun ja Vaasan paikallisneuvotteluista on jätetty neuvottelupyyntö.

Mistä on kyse?

Kuntia on Törrösen mukaan ohjeistettu sopimustulkintaan, jossa asiakkaan kohtaaminen poistaa ”oikeastaan minkä tahansa työn hallinnollisen luonteen”.

– Ohjeistus sivuuttaa julkiset virkavastuulla hoidettavat hallintotehtävät, kuten päätösten valmistelun, tekemisen ja yksilöiden oikeuksiin sekä etuuksiin vaikuttavan juridisen neuvonnan.

Valtiolla TE-palveluissa työskentelevät noudattivat virastotyöaikaa. Liikkeenluovutuksen yhteydessä palkansaajien neuvottelujärjestöt ja työnantajien KT totesivat, että työaikamuoto määräytyy siirtymäajan jälkeen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

”Kylmästä byrokraatista pullantuoksuiseksi tsemppaajaksi?”

Kuntasektorin neuvottelupäällikkö Tomi Törrönen JUKOsta huomauttaa, että KT on ohjannut työaikamuodon valintaa pyrkimällä määrittämään työn luonnetta lakiin kirjatun, koko työvoimapalvelua koskevan palveluperiaatteen kautta.

JUKOn näkemys on, että tämä on johtanut sopimuksen vastaisiin tilanteisiin.

– Pidämme tärkeänä, että työaikamuodon valinta perustuu tehtävien todelliseen sisältöön ja viranhaltijoiden sekä työntekijöiden tehtäviin kuuluvaan vastuuseen, Törrönen korostaa.

– Työaikamuotoja arvioitaessa tehtävien tosiasiallista luonnetta ja sisältöä on tarkasteltava kokonaisuutena. Ohjeistuksessaan KT on korostanut vain asiakaspalvelun merkitystä.

Tavoite asiakkaan huomioimisesta työllisyyspalveluissa on olennainen, se ei kuitenkaan poista viranomaisilta hallinnollisia tehtäviä.

Törrönen arvioi, että kärjistetysti voi sanoa, että KT:n mielestä työllisyys- ja kotouttamispalvelujen siirtyminen kuntiin ”teki kylmistä byrokraateista pullantuoksuisia tsemppaajia”.

JUKOn tavoitteena keskusneuvotteluissa on saada yhteinen tulkinta siitä, mitkä tehtävät TE-palveluissa ovat luonteeltaan hallinnollisia.

Mikä toimistotyöaika ja yleistyöaika?

TE-palvelujen työaikamuodot noudattavat tehtävien mukaan toimistotyöaikaa tai yleistyöaikaa.

Toimistotyöaika: Säännöllinen työaika viikossa enintään 36 tuntia 15 minuuttia. Sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.

Yleistyöaika: Säännöllinen työaika viikossa enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja vuorokaudessa enintään 9 tuntia. Sovelletaan esimerkiksi asiakaspalvelussa ja kenttätyössä.

Mitkä keskusneuvottelut?

Keskusneuvottelujen käyminen on edellytys kiistan viemiselle työtuomioistuimeen. Ennen ratkaisua paikallis-, keskusneuvotteluissa tai työtuomioistuimessa kiistassa noudatetaan työnantajan tulkintaa.

◊◊◊

Mikä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO?

• JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.
• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• Neuvottelujärjestö sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.