Julkisaloilla työskentelevillä on oikeus tehdä työnsä rauhassa - maalittaminen on kriminalisoitava

20.4.2021 11:00

Kun työnteko pohjaa lakeihin ja julkiseen palveluvelvoitteeseen, jo yhden henkilön maalittaminen kohdistuu mielestämme koko organisaatioon. Erityisen tuomittavaa se on, kun kohteena ovat virkavastuulla julkista valtaa käyttävät palkansaajat.

Julkisaloilla työskenteleviin kohdistuu häirintää, paikoin suoranaista maalittamista. Siinä henkilöä häiritään järjestelmällisesti ja yllytetään muita mukaan. Maalittaja voi yrittää vaientaa kohteensa tai vaikuttaa toimintaan uhkailemalla, painostamalla tai levittämällä yksityisluontoista tai virheellistä tietoa.

Maalittaminen aiheuttaa yksittäiselle ihmiselle ja hänen läheisilleen kärsimystä, rajoittaa elämää ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta pahimmillaan se haittaa valtiolla, kunnissa, yliopistoissa ja kirkossa työskentelevien työtä ja heidän edustamiensa organisaatioiden toimintaa.

Kun työnteko pohjaa lakeihin ja julkiseen palveluvelvoitteeseen, jo yhden henkilön maalittaminen kohdistuu mielestämme koko organisaatioon. Erityisen tuomittavaa se on, kun kohteena ovat virkavastuulla julkista valtaa käyttävät, esimerkiksi poliisit, tuomarit, lääkärit, opettajat, tai sosiaalityöntekijät.

Huolestuneita on oltava myös siitä, miten maalittaminen vaikuttaa oikeusvaltioon ja demokratian perusteisiin, jos sillä pyritään huojuttamaan hallintoa ja oikeuslaitoksen toimintaa.

Perustuslaki turvaa yliopistoissa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden. Pelätessään maalittamista tiedeyhteisö saattaa silti jättää tutkimatta tietynlaisia aiheita ja rajoittaa osallistumistaan keskusteluun vaikeiksi arvioiduista asioista.

Akava on selvittänyt työntekijöiden kokemuksia maalittamisesta. Niitä löytyi kaikilta kyselyyn osallistuneilta aloilta. Maalittamisesta kertovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset, verotarkastajat ja ulosottomiehet, opettajat, professorit ja tutkijat, kirkon henkilöstö, poliisit ja oikeuslaitoksessa tai siihen läheisesti liittyvissä tehtävissä työskentelevät. Yli 7 300 vastaajasta 70 prosenttia on osin tai täysin samaa mieltä, että ”maalittamiseen osallistuminen pitäisi säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi”.

Tehokkain tie maalittamisen hillitsemiseksi on sen kriminalisoiminen.

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa toimimaan työntekijän terveyttä haittaavan tai vaarantavan häirinnän poistamiseksi. Sisäministeriön työryhmä puolestaan painottaa, että työnantajan on laadittava ohjeet maalittamistilanteeseen ja ohjeiden tulee koskea myös maalitetuksi joutuneen läheisiä. Uhrit on ohjattava matalalla kynnyksellä tukipalvelujen piiriin. Ripeimmätkin työsuojelun toimet ovat silti vain lääke maalittamisen aiheuttamiin seurauksiin, eivät este varsinaisille teoille.

Ongelmaa taklataan joukolla rangaistussäännöksiä, kun tuloksellisempi keino on rikoslain täydentäminen omalla vain maalittamista koskevalla säännöksellä. Nyt lainsäädäntö ei riitä puuttumaan ilmiöön: Yksittäinen teko voi olla maalittamisessa lievä eikä täytä välttämättä rikoksen tunnusmerkistöä. Yhdessä teot voivat kuitenkin muodostaa vakavan rikoskokonaisuuden.

Maalittamisen kriminalisoiminen ei toki poista ongelmaa, mutta vähentää varmasti tapausten määrää. Päättäjiltä uusi lainsäädäntö edellyttää poliittista tahtoa ja halua varmistaa ”kansan palvelijoiden” oikeus tehdä työnsä, elää ja ilmaista itseään rauhassa.

Maria Löfgren

Kirjoittaja on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon toiminnanjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 20. huhtikuuta 2021

Lue lisää maalittamisen kriminalisoimisesta

Akava ja liitot vaativat maalittamisen pikaista kriminalisointia | 15.4.2021

Tullivirkamiehet vaativat maalittamiselle nollatoleranssia | 15.4.2021