Blogi: Ilman julkista sektoria moni suomalainen jäisi ilman apua

16.5.2019 15:09

Millainen olisi suomalainen yhteiskunta, kunta tai maakunta ilman julkisen sektorin koulutettujen asiantuntijoiden ja esimiesten työpanosta? Tätä kysymme nyt syksyn Kuntamarkkinoilla 2018.

Maria Löfgren, JUKOn toiminnanjohtaja
Eugen Koev, Akavan pääekonomisti
 

Vastauksemme on: Tämä koulutettu väkemme turvaa toimintojen pyörimisen yhteiskunnassamme, myös kunnissa ja jatkossa maakunnissa. Nämä ihmiset kätilöistä ja lääkäreistä poliiseihin ja pappeihin ovat mukana meidän jokaisen elämäntaipaleella kohdusta hautaan.

Edustamamme ammattilaiset ansaitsevat kilpailukykyisen palkan osaamisestaan ja vaativasta työstään. Olisi tärkeää, että tämän ymmärtäisivät niin päättäjät kuin kaikki muutkin kansalaiset. Nyt täytyy saada vihdoin stoppi julkisen sektorin henkilöstön syyllistämiselle.

1. Kuntasektorin kuluvalituksen täytyy loppua!

Maria Löfgren: Paraskin järjestelmä on turha, jos kunnat eivät kanavoi siihen tarpeeksi rahaa. Suomalainen hyvinvointi ja tasavertaisuus perustuvat julkisten palvelujen rahoittamiseen verovaroin – ja tämä on poliittinen valinta. Jos näiden palvelujen tuottamisessa jylläisivät vain markkinavoimat, kaikilla ihmisillä ei olisi varaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai kunnon koulutukseen.

Eugen Koev: Toden totta! Ilman julkisen sektorin tuottamia ja rahoittamia palveluita ihmiset joutuisivat maksamaan monesta asiasta henkilökohtaisesti itse. Emme olisi hyvinvointiyhteiskunta ilman julkisia palveluja. Suomalaisten itse suoraan maksaman kulutuksen arvo oli vuonna 2017 kaikkiaan 116 miljardia. Yksilöllisten julkisten palvelujen arvo oli yli 34 miljardia euroa, josta kuntien osuus oli runsaat 28 miljardia. Näissä palveluissa asiakkaina ovat päivähoitolapset, koululaiset, sairaat ja vanhukset. Jos jokainen maksaisi niistä itse oman käytön mukaan, veroja tarvittaisiin vähemmän, mutta lompakon koko ratkaisisi muun muassa sen, kuinka paljon ja millaista koulutusta ihminen pystyisi hankkimaan. Mutta se, että kukaan ei henkilökohtaisesti osta näitä palveluita, ei tarkoita, että ne voi tuottaa puoli-ilmaiseksi. 

2. Julkinen sektori joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta – nyt on siis tuhannen taalan paikka!

Maria Löfgren: Työikäisten määrä vähenee, ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Joillekin aloille ei ehditä kouluttaa uusia osaajia työvoimapulan tahdissa. Kunnat ja tulevat maakunnat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta vetovoimaisten yritysten kanssa. Jotta julkinen sektori on todellinen vaihtoehto parhaille osaajille, palkkauksen pitää vastata koulutusta, osaamista ja työn vaativuutta. 

Eugen Koev: Melkeinpä puolet korkeakoulutetuista on töissä julkisella puolella. Sopii kuitenkin kysyä, onko näin myös jatkossa. Jos palkkataso jää jatkuvasti jälkeen yksityisestä sektorista, entistä harvempi nuori harkitsee julkisen alan työpaikkaa ja koulutusta. Jos jatkossa julkiselle puolelle hakeutuvat pääosin ne, jotka eivät pääse yksityisiin yrityksiin, edessämme on vakavia ongelmia. Mitä seuraisi vaikkapa siitä, jos emme voisi luottaa verovaroin palkatun opettajan, sosiaalityöntekijän, lääkärin, sairaanhoitajan tai poliisin ammattitaitoon?        

Maria Löfgren: Neuvottelemme kuntahenkilöstön palkankorotuksista jo reilun vuoden päästä. Sitä ennen kunnilla on tuhannen taalan paikka näyttää, että paikallinen sopiminen ja paikalliset palkkausjärjestelmät toimivat. Me edellytämme läpinäkyvää palkkausjärjestelmää ja vaadimme, että näitä vaativia tehtäviä hoitavien palkkoja on nostettava. Kun palkankorotuksista neuvotellaan yhdessä luottamusmiestemme kanssa, palkkaepäkohdat vähenevät ja seuraavat sopimusneuvottelut sujuvat rauhallisesti.

3. Nyt riittää julkisen sektorin työntekijöiden syyllistäminen!

Maria Löfgren: Muutamat poliitikot ja esimerkiksi vientiteollisuus ovat syyllistäneet kuntien työntekijöitä: tulette liian kalliiksi, teillä on liian pitkät lomat ja teidän pitää työskennellä koko ajan enemmän mutta halvemmalla. Jokainen voi miettiä, miten tämä vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja työn iloon. 

Eugen Koev: On ihan selvää, että tehostaminen koskee myös kuntia. Julkisella sektorilla on kuitenkin kyse palveluista, joissa ihminen todella kohtaa toisen ihmisen. Kaupat ja pankit lisäävät asiakkaiden itsepalvelua ja säästävät näin kustannuksissa. Mutta miten ihminen korvattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa tai opetuksessa? Ei ihminen voi olla itsensä lääkäri tai opettaja.

Maria Löfgren: Tapaan jatkuvasti kuntien asiantuntijoita ja esimiehiä, ja en voi kuin ihailla, miten asiantuntevaa, vastuullista ja osaavaa porukkaa he ovat. Tämäkö jengi vain jokin menoerä? Ei todellakaan. Minua pelottaa kuvitella, millainen suomalainen yhteiskunta olisi ilman meidän jukolaista joukkoa.

 

JUKO mukana Kuntamarkkinoilla. Tietoiskussamme (12.9. klo 14.30 ja 13.9. klo 14.00) kerromme, miten parhaat osaajat saadaan kuntiin.