Työkyky | Julkisaloilla osalla akavalaisista henkinen työkuorma kasvaa edelleen

Valtaosa julkisen alan palkansaajista kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, mutta henkiset voimavarat heikkenevät edelleen monella alalla. Tiedot käyvät ilmi Kevan tänään julkistamasta vuonna 2022 julkisalojen työhyvinvointia selvittäneestä tutkimuksesta.

Hälyttävää on, että kokemus henkisen työkyvyn heikkenemisestä on kasvanut tasaisesti useita vuosia. Viime vuonna vastaajista henkisen työkykynsä arvioi heikoksi 11 prosenttia. Vielä viisi vuotta sitten kokemuksesta ilmoitti 7 prosenttia ja kolme vuotta sitten vastaava luku julkisalojen palkansaajilla oli 10 prosenttia.

Kaikilla aloilla tilanne ei kuitenkaan ole sama. Esimerkiksi sivistys- ja sosiaalialalla työkyky on henkisestä kuormituksesta huolimatta säilynyt hyvänä.

Parempaan suuntaan olosuhteet ovat kehittyneet kirkon kaikilla ammattialoilla sekä maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa. Näillä aloilla henkisen työkykynsä koki hyväksi tai erinomaiseksi vastaajista liki 80 prosenttia.

Sen sijaan poliisissa, varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla ja henkisen työkyvyn koetaan heikentyneen.

Valtiolla poliisitoimessa ja vankeinhoidossa yhä useampi arvioi työhyvinvoinnin työyhteisössään kehittyneen heikompaan suuntaan viimeisen vuoden aikana.

Varhaiskasvattajista vain joka toinen kokee voivansa vaikuttaa työhönsä. Henkisen työkykynsä alalla heikoksi kokee joka viides ja fyysisen työkykynsä lähes yhtä moni.

Etenkin alle 30-vuotiaat arvioivat muita useammin henkisen työkykynsä heikoksi.

Hyvinvointialueille siirtyneistä terveysalan työntekijöistä joka kolmas kokee työhyvinvoinnin työyhteisössä kehittyneen viimeisen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi huonompaan. Henkisen työkykynsä heikoksi arvioivien osuus on säilynyt terveysalalla varsin suurena eli 14 prosentissa.

Terveysalalla kokemus työn kuormituksesta on ylipäätään lisääntynyt. Useampi kuin joka toinen arvioi, että aikaa ja henkilöstöä ei ole riittävästi ja että työ koetaan fyysisesti kuormittavaksi. Aiempaa useampi koki työnsä lisäksi henkisesti raskaaksi. Vain alle puolet arvioi, että he voivat vaikuttaa työhönsä.

Työn merkitys, osaaminen ja luottamus tukevat jaksamista.

Työn kuormittavuudesta huolimatta tärkeäksi ja merkitykselliseksi työnsä kokee julkisaloilla työskentelevistä 90 prosenttia. Samalla tasolla on myös kokemus omasta osaamisesta.

Tutkimus tarkasteli nyt ensimmäistä kertaa myös työn voimavaratekijöitä. Ne näkyvät hyvinvointialueille siirtyneen henkilöstönkin kokemuksissa, kuten myös esimerkiksi kirkon alalla, missä keskimääräistä useampi kokee työssään innostusta ja työn iloa.

Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen painottaakin, että julkisen työn voimavaroista, kuten työn merkitykseksestä, osaamisesta ja luottamuksesta, on keskusteltava nykyistä enemmän.

– Vaikka työ olisi henkisesti raskasta, henkinen työkyky voi säilyä hyvänä, jos mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön koetaan hyvinä.

Kiitos vastaajille – vastauksista JUKO saa tietoa siitä, mikä juuri nyt on tärkeää myös edunvalvonnalle.

Keva haastatteli viime syksynä yhteensä 3 500 palkansaajaa. Osa tiedoista kerättiin sähköisellä kyselyllä. Nyt viidennen kerran toteutetun tutkimuksen ovat suunnitelleet Kevan ja julkisalojen työmarkkinaosapuolten asiantuntijat.

JUKOa asiantuntijaryhmässä edustaa neuvottelupäällikkö Anne Mikkola. Hän kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita JUKO-liittojen jäseniä.

- Vastauksista saamme selvitettyä myös jukolaisten ammattiryhmien, asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin tilanteen sekä työolojen mahdolliset erityispiirteet.

JUKO hyödyntää tutkimustuloksia myös virka- ja työehtosopimusneuvottelujen valmistelussa ja työmarkkinaosapuolten työryhmissä sopimuskauden aikana.

Taustaryhmän merkitystä Mikkola kuvaa olennaiseksi, koska JUKO saa tutkimuksen vastauksista tietoa siitä, mikä juuri nyt on tärkeää myös edunvalvonnalle.

- JUKOn ja akavalaisten julkisalojen palkansaajien edustajana tehtäväni Kevan ryhmässä on huolehtia, että tutkimus huomioi mahdollisimman kattavasti edustettaviemme tarpeet kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla ja kirkossa.

Tammikuussa huolehditaan mielen hyvinvoinnista | Mitä voimme tehdä työyhteisössä ja arjessa, jotta mieli voi paremmin? Kevan kaikille avoimessa, maksuttomassa webinaarissa mielen hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta keskustelevat työntekijät, työnantajat, esihenkilöt ja asiantuntijat. Ilmoittaudu mukaan viimeistään perjantaina 20. tammikuuta. Linkki tässä jutussa. | 5.1.2023

Varhaiskasvatuksessa, terveysalalla, poliisitoimessa ja vankeinhoidossa työkuormitus kasvaa edelleen | Kevan tiedote 19.1.2023

Lataa tutkimusraportti Julkisen alan työhyvinvointi 2022 (pdf)