Blogi | Montako koronaa, droonia, varjolaivaa tai metsäpaloa tänne pitää osua, jotta ymmärrämme julkisen työn merkityksen?

Yksityinen sektori luo talouskasvua. Julkinen sektori puolestaan tekee ja ylläpitää alustaa tälle kasvulle: kotimaisille ja maailmalta tuleville yrityksille julkisalat rakentavat vakautta, turvallisuutta, tutkittua tieteeseen perustavaa tietoa ja sivistystä.

Hyvinvointipalvelut tarjoaa pitkälti julkinen sektorimme. Kun Suomessa sairastuu vakavasti, voi luottaa siihen, että hoitoon pääsee ja sitä saa huolimatta lompakon paksuudesta. Näin mahdollistuu paluu työelämään.

Olemme toistuvasti maailman onnellisin maa, myös koska meillä on kansainvälisillä mittareilla avoin yhteiskunta ja demokratia, jonka takeena on puolueeton ja korruptoitumaton julkinen sektori.

Montako koronaa, droonia, varjolaivaa tai metsäpaloa tänne pitää osua, jotta ymmärrämme osaavan julkisen työn merkityksen?

Ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen korkomenoineen edellyttävät kuitenkin sekä lyhyen että pitkän aikavälin sopeuttamistoimia.

Tämän päälle tulevat maailman järjestyksen muutoksesta ja lähialueiden sotatoimista johtuvat kasvavat puolustusmenot, jotka rahoitamme valtion budjetista.

Nämä ovat realiteetteja, joita viriävä talouskasvu voi lieventää, mutta ei poista.

Suomalainen julkinen työ on nauttinut niin kansalaisten kuin kansainvälistä vahvaa arvostusta. Perustana on ollut ennen muuta luottamus.

Julkisen sektorimme parjattu koko ei poikkea ainakaan ylöspäin muista EU-maista, kun huomioimme sosiaaliturvamenot ja ennen muuta eläketurvan.

Sosiaalisen median ja median keskusteluissa ja poliittisessa päätöksenteossa muisti näyttää kuitenkin olevan lyhyt, kun vain muutama vuosi sitten koronakoettelemukset näyttivät laajasti julkisen sektorimme voiman kriisinkestävyydessä.

Sillä on merkitystä, miten puhumme julkisesta työtä ja mitä edellytyksiä tarjoamme julkiselle puolelle. Arvostuksen on näyttävä meistä jokaisen puheissa ja tavassa, jolla toteutetaan julkiselle sektorille kohdennetut budjettileikkaukset.

Poliitikoillamme on tässä näytön ja esimerkin antamisen paikka. Hehän ovat myös itse osa julkista, yhteiskuntaamme ylläpitävää kokonaisuutta. Poliittinen päättäjä saa palkkansa veroista, on käynyt läpi koulutusjärjestelmämme sekä saa tarvittaessa hoitoa ja turvaa julkisten alojen ammattilaisilta.

Julkisalojen työtä on tulosjohdettu ja kehitetty vuosikymmeniä ja tämä jatkuu sopeutusten rinnalla. Startup-ketteryyteen ne eivät kuitenkaan taivu ja sille on hyvät perusteet.

Virkatyö on lakisidonnaista, talousraamit tiukat eikä asiakkaita valita kannattavuuden perustella. Tavoitteena ovat varmat ja tasalaatuiset palvelut kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Budjettitalous, kilpailutukset ja vuosia kestävien ratkaisujen valinta tarkoittavat monesti yksityistä sektoria vanhempia työvälineitä, eikä kouluttautumiselle jää enää aikaa eikä rahaa kuten ennen.

Kun tekoäly kehittyy, virkamies ei voi hankkia uusinta lisenssiä eikä opiskeluaikaa tai mahdollisuuksia uusien työkalujen käyttöön välttämättä ole.

Myönteisen kehittämisvireen ja työilmapiirin ylläpitäminen rahoitusvajeessa on vaativa yhdistelmä.

Politiikkamuutokset, jatkuva taloudellinen epävarmuus, muutokset organisaatiossa ja henkilöstövähennykset ovat arkipäivää. Perusvirkatehtävien hoitamiselle tarvitaan kuitenkin työrauhaa.

Keskusteluissa sivuutetaan usein julkisen työn johtamisen ja palkitsemisen edellytykset. Palkkakilpailuissa häviävät tyypillisesti juuri valtion, kunnan, hyvinvointialueiden ja yliopistojen asiantuntijat.

Kuitenkin julkiset palvelut, tutkittu tieto, demokratian toteuttaminen kansalaisten arjessa ja Suomen kansainväliset verkostot ovat heidän varassaan.

Koulutusta vastaava palkka, työnteon edellytykset, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat julkisen puolen työntekijälle yhtä merkityksellisiä kuin yrityselämän työntekijöille. Työ- ja virkaehtosopimuksilla JUKO hakee näihin tasapainoa ja kestäviä edellytyksiä.

Valtteja julkisaloille ovat edelleen yhteiskunnallisesti merkityksellinen työ, ihmistä lähellä olevat palvelut ja usein kansainvälinen tutkimusympäristö. Näitä puntaroivat myös työelämään siirtyvät nuoret, jotka valitsevat opinto- ja työpaikkoja mielikuvien ja ensimmäisten työmahdollisuuksien pohjalta.

Kari Eskola

Kirjoittaja on JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö.

◊◊◊

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa 36:ta akavalaista ammattiliittoa, joilla on julkisaloilla yhteensä 200 000 jäsentä.

• Työpaikoilla 3 300 jukolaista luottamusmiestä/luottamusedustajaa edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä ja neuvottelee paikallisesti.
• JUKO sopii liittojen jäsenten virka- ja työsuhteiden ehdoista ja palkoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä KT:n yrityssektorilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
• JUKOn jäsenliitot edustavat julkisaloilla muun muassa asiantuntijoita, tutkijoita, esihenkilöitä tai johtotehtävissä työskenteleviä.