Naisten huonot palkat vaarantavat monen alan tulevaisuuden

6.3.2019

Naisvaltaisten työpaikkojen matalat palkat juontavat juurensa historiasta, mutta ansiotasolla on vaikutusta myös näiden alojen tulevaisuuteen. Huono palkka työntää ammattilaisia siirtymään muihin töihin ja nitistää myös uravalintaa miettivien nuorten kiinnostusta. Työolosuhteiden kehittäminen onkin paras tae julkisen sektorin vetovoiman ylläpitämiseksi.

Naiset tekevät matalapalkkaista työtä monessa julkisen sektorin ammatissa. He ovat varsinaisia täyden kympin naisia: korkeasti koulutettuja, työhönsä sitoutuneita ja kehittämishaluisia. Mutta huonosti palkattuja!

Esimerkiksi korkeasti koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia poistuu paljon alalta, koska työolosuhteet ovat heikot, eli palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja työntekijät kuormittuvat liian suurista asiakasmääristä.

Miltä matalapalkka-alojen tulevaisuus näyttää? Houkuttelevatko nämä ammatit enää nuoria? Näihin kysymyksiin vastaavat puheenjohtajat Anitta Pakanen Lastentarhanopettajaliitosta ja Tero Ristimäki Talentiasta sekä toiminnanjohtajat Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista, Tiina Laine Diakoniatyöntekijöiden liitosta ja Arja Lusa Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat -liitosta kirkon aloilta.

Lue myös toinen artikkelimme, jossa kerrotaan naisten matalan palkkatason syistä ja seurauksista ja näytetään alan palkkataulukot

Osallistu keskusteluun somekanavissamme JUKOtwitter https://twitter.com/JUKOry ja JUKO facebook https://www.facebook.com/JUKOry/. Hashtag #kympinnaiset.

  1. Koulutetaanko alallesi riittävästi osaajia?

Salla Luomanmäki: ”Noin 70 % nuorisoalalle kouluttautuneista ei toimi ammatissa eläkeikään saakka, todettiin Tampereen yliopiston jo vuonna 1991 julkaisemassa selvityksessä. Tilanne lienee kutakuinkin sama edelleen.”

Tiina Laine: ”Diakoniatyöntekijöitä koulutetaan kyllä riittävästi, mutta seurakunnat eivät palkkaa heitä riittävästi töihin. Työn ja tekijöiden suhde on vinoutunut, eli työntekijät kuormittuvat työssään liikaa. Jopa 40 % diakoniatyöntekijöistä on miettinyt alan vaihtoa. Palkka on koulutukseen ja työn vastuullisuuteen nähden luokattoman heikko.”

Anitta Pakanen: ”Varhaiskasvatuksen ammattilaisia ei kouluteta tarpeeksi. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen on lisätty huomattavasti aloituspaikkoja, mutta opettajapula on valtava tällä hetkellä, joten koulutusta tarvitsee edelleen lisätä.”

Tero Ristimäki: ”Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, vaikka yliopistoista jo valmistuneita ja vuosittain valmistuvia sosiaalityöntekijöitä on työmarkkinoiden tarvetta vastaavasti. Pula johtuu siitä, että osa sosiaalityöntekijöistä poistuu alalta. Tähän keskeinen syy on työolosuhteet: asiakasmäärät ovat liian suuret ja palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Jotta koulutetut ja motivoituneet ihmiset saadaan pysymään alalla, on korjattava palkkaa ja työoloja.”

Salla Luomanmäki: ”Nuoriso- ja liikunta-alalle koulutetaan kaikkinensa aivan liikaa ihmisiä! Se on yksi perussyy myös huonoon palkkatasoon: koulutusmäärät suhteessa tarpeeseen ovat aivan liian suuret. Esimerkiksi kunnissa nuorten parissa työskentelee noin 1600 henkilöä eri ammattinimikkeillä ja liikunnan palveluissa noin 500–600 henkilöä. Yksityisen sektorin työmarkkinat eivät ole sen suuremmat. Alan tutkintoon on valmistunut kymmenen viime vuoden aikana moninkertainen määrä opiskelijoita. Myös kulttuurialoille koulutetaan liikaa suhteessa työmarkkinoiden tarjontaan. Koulutustarjonta on runsasta, koska nuoret ovat kiinnostuneita kulttuuriammateista. Kulttuurityön tarvetta kyllä olisi, mutta usein niihin halutaan palkata vain keikkatöihin.”

  1.  Kiinnostaako alasi nuoria ja muita uusia hakijoita?

Salla Luomanmäki: ”Kulttuuri-, järjestö- ja nuorisotyö sekä liikunta-ala kiinnostavat nuoria. Opiskelupaikka on kuitenkin tiukassa erityisesti liikunnan korkeakoulututkintoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Samaan koulutukseen hakee vuosittain satoja nuoria, joista ainoastaan muutama kymmenen pääsee sisään. Opiskelijan kuluttajansuoja on siis heikko: alalle on tiukat pääsykriteerit, mutta töissä alhainen ansiotaso.” 

Anitta Pakanen: ”Kiinnostusta on, mutta palkat ja työolosuhteet pitää saada kuntoon, jotta nuoret lastentarhanopettajat pysyvät alalla. Tarvitsemme riittävän perehdytys- ja mentorointijärjestelmän, selkeät tehtäväkuvat ja vastuut sekä työnkuvaa vastaavan palkan, jolla voi tulla toimeen myös pääkaupunkiseudulla.”

Salla Luomanmäki: ”Taide- ja kulttuuriala kiinnostaa nuoria. Tähän syynä on varmasti paitsi työn sisältö, myös alan sekä sen koulutuksen monipuoliset mahdollisuudet. Myös museoala kiinnostaa nuoria, mutta alhainen palkkataso ja työn epävarmuus sekä määräaikaisuudet vähentävät alan houkuttelevuutta. Alhainen palkkataso aiheuttaa suoranaisia toimeentulovaikeuksia kasvukeskuksissa, joissa asumiskulut ovat korkeat.”

Tero Ristinmäki: ”Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoihin on todella paljon hakijoita ja ala kiinnostaa nuoria. Samoin sosiaalityön yliopistollinen koulutus kiinnostaa hakijoita. Sosiaaliala onkin varsin nuorekas, sillä 30 suurimman ammattijärjestön joukossa Talentialla on suhteellisesti eniten alle 35-vuotiaita työssä olevia jäseniä, eli 38 %.”

Tiina Laine: ”Kyllä kiinnostaa ja työttömiä on alalla vähän. Diakoniatyötä tehdään kahdella koulutuksella, eli pohjaopintoina on joko sosionomin tai sairaanhoitajan korkeakoulututkinto ja opinnot sisältävät vähintään 90 opintopisteen verran kirkollisia opintoja. Koulutuksen vetovoima on pysynyt korkealla, ja kaksoiskelpoisuus takaa työpaikan joko seurakunnassa, järjestössä tai julkisella sektorilla.”

  1. Onko alasi osaajille tarvetta myös tulevaisuudessa?

Anitta Pakanen: ”Ehdottomasti on tarvetta! Varhaiskasvatusta ja esiopetusta pitää vahvistaa, sillä sen vaikutukset ulottuvat läpi koko elinikäisen oppimisen polun – tätä näkemystä tukee kaikki viimeaikainen tutkimus. Alan vetovoimaisuus turvataan järjestämällä palkat ja työolosuhteet kuntoon.”

Salla Luomanmäki: ”Aivan varmasti on tarvetta myös taide- ja kulttuurialan osaajille. Esimerkiksi museoala elää nousukautta. Museoammattilaiset ovat luotettavan kulttuuriperinnön ja tiedon lähettiläitä. Tällaisten ammattiosaajien ja asiantuntijoiden osaamisen tarve kasvaa myös tulevaisuudessa. Liittomme jäseniä työskentelee jo nyt lukuisilla sektoreilla ja sadoilla eri ammattinimikkeillä, ja tätä osaamista kannattaa hyödyntää vieläkin laajemmin kaikilla muillakin aloilla.”

Tero Ristimäki: ”Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten osaamiselle on kysyntää tulevaisuudessakin. Siitä pitävät huolen vanhusväestön määrän kasvu, syrjäytymisen ja sosiaalisten ongelmien yleistyminen, yhteiskunnalliset muutokset, ilmastomuutoksen mahdolliset sosiaaliset seuraukset sekä pakolaisuus.”

Tiina Laine: ”Jos raadollisesti katsotaan Suomen ikäpyramideja ja yhteiskunnan polarisoitumista, diakonia-alalle on huutava tarve nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisen kohtaamista eivät robotit voi korvata.”

Arja Lusa: Yhteiskunnan ja kirkon tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. He ovat tulevaisuuden veronmaksajia. Vahva ammatillinen osaaminen varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä on myös kirkon tulevaisuuden avaintekijä.

  1. Miten turvataan alasi vetovoima?

Salla Luomanmäki: ”Myös taide- ja kulttuurialalla korkeakoulutetuille ammattilaisille on saatava ammattilaisen palkka! Alan rahoitusta kaikkinensa on lisättävä vastaamaan laajentunutta tehtäväkenttää.”

Tero Ristimäki: ”Lyhyesti: palkkaus ylös, työmäärä kohtuulliseksi, työnohjaus ja täydennyskoulutus kuntoon sekä hyvää ammatillista johtamista sosiaalialan työntekijöille. Lisäksi sote-uudistuksessa sosiaalihuollon vahvistaminen on nostettava kärkiteemaksi terveydenhuollon rinnalle. Sosiaalialan vetovoimaa voidaan lisätä myös satsaamalla sosiaalialan palveluinnovaatioihin ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämiseen. Kaikessa kehittämistoiminnassa tulee hyödyntää kentällä jo valmiiksi olevaa sosiaalialan korkeakoulutettujen laajaa osaamista sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusta. Palkan, työolojen ja korkean osaamisen lisäksi sosiaalialalla on vaalittava ja vahvistettava sosiaalialan eettistä tehtävää ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi yhteiskunnassamme.”

Tiina Laine: ”Diakonia-alan vetovoimassa keskeistä on korjata alan matala palkkataso ja etenemismahdollisuuksien vähäisyys. Kirkon pitää hyödyntää omaksi parhaakseen se asiantuntijuus, joka diakoniatyöntekijöillä on annettavanaan. Kirkon hyvin hierarkkinen ja pappiskeskeinen johtamisjärjestelmä tulee muuttaa niin, että yhtymien ja seurakuntien johdossa on eri alojen asiantuntijoita. Vain siten kirkko voi tunnistaa erilaisten ihmisten todellisuuksia ja tarpeita sekä olla relevantti yhteistyökumppani sote-sektorille.”

Arja Lusa: ”Alan vetovoimaisuus on monen asian summa. Palkka ja muut palvelusuhteen ehdot ovat vain yksi tekijä. Kirkon julkisuuskuva, talouden heikkeneminen ja sisäiset ristiriidat heikentävät vetovoimaisuutta. Toisaalta seurakunnat antavat työn tekemiseen hyvät välineet ja tilat sekä muuhun julkiseen sektoriin verrattuna myös hyvät täydennys- ja erikoistumiskoulutusmahdollisuudet. Uskon, että tulevaisuudessakin löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä kirkossa lasten ja nuorten parissa, koska työ on merkityksellistä ja tavoitteellista.”

Salla Luomanmäki: ”Nuoriso- ja liikunta-alat ovat melko vetovoimaisia jo entuudestaan. Arvostus vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Jotta osaaminen voidaan turvata, kelpoisuusehtoja on tiukennettava ja korkeakoulutettujen, vaativampia tehtäviä hoitavien työntekijöiden ansiotasoa on nostettava.”

Tiina Laine: ”Erityisesti kutsumustietoiset alanvaihtajat tuntuvat olevan kiinnostuneita diakoniatyöstä. Tällä hetkellä erittäin isolla osalla opiskelijoista on ennen opintoja hankittu jonkin muun alan koulutus ja työkokemusta aina filosofian tohtorista lähihoitajaan. Ihmiset hakevat tehtäviä, jotka ovat sisällöllisesti mielekkäitä.”

Tutustu ja hae alan koulutuksiin!

Korkeakoulujen yhteishakuaika on 20.3.–3.4.2019.

Haussa on tarjolla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset.

https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/