Pääluottamusmies Pekka Liimatainen: Olen oppinut ymmärtämään myös työnantajan tuskaa

3.12.2018

Vajaat 30 vuotta luottamusmiestyössä ollut Pekka Liimatainen vertaa työtään kaivoshommiin: kaivossuunnittelijan pitää työn kautta opetella tuntemaan kaivokset, ja luottamusmiehen täytyy samoin perehtyä koko yhteiskuntaan. Kerran työnantajan edustaja yritti poistaa Liimataisen YT-neuvotteluista, mutta tämä palautti idean esittäjän nopeasti maan pinnalle.

Sinulla on luottamusmiesuraa lähes 30 vuotta mittarissa. Mikä on tänä aikana muuttunut?

Työnantajat osallistavat luottamusmiehiä esimerkiksi organisaatiomuutoksissa ja virastokohtaisten ohjeiden valmistelussa aivan eri tavalla kuin aikoinaan, jolloin isot päälliköt keskenään päättivät, miten asiat menevät. Tämä on selkeää edistystä. Pidämme sekä luottamusmiesten kesken että työnantajan kanssa paljon ennakkopalavereja, joissa mietimme menettelytapoja yhdessä.

Vuosien saatossa olen alkanut ymmärtää enemmän myös työnantajan tuskaa. Prosessit ovat monimutkaisia, ja niiden hahmottaminen on jopa työnantajalle vaikeaa. Siksi on olennaista, että jaamme ja vaihdamme tietoa puolin ja toisin ja jo hyvissä ajoin.

Miten työnantajat suhtautuvat sinuun luottamusmiehenä?

Yleensä asiallisesti. Useimmat ymmärtävät, että asioiden hoito ja neuvottelut ovat minun työtäni. Poikkeuksiakin on ollut, tosin harvoin, ja kyse on ollut osaamattomuudesta tai ylipäätään nuivasta suhtautumisesta ammattiyhdistystoimintaan. Työnantajan edustaja on uhannut minua YT-neuvotteluista poistamisella, mutta palautin hänet nopeasti maan pinnalle toteamalla, että minulla on täysi oikeus olla paikalla. Luottamusmiehen toiminta perustuu sopimuksiin ja neuvottelutoiminta lakiin. Sopimusten ja lakien noudattamisen valvominen on luottamusmiehen tärkeimpiä tehtäviä.

Mitä täytyisi tehdä, jotta myös nuoret kiinnostuisivat ammattiyhdistystoiminnasta ja liittyisivät liittoon?

Julkisella puolella meillä valtiolla järjestäytymisaste on vielä hyvä, mutta suunta on aleneva. Moni nuori perustaa perheen ja maksaa asuntolainaa, ja liittomaksut ovat aika isoja vuositasolla. Ihmisten kanssa täytyy päästä suoriin keskusteluihin viestimään, mitä hyötyä liittoon liittymisestä on. Itse muistan elävästi 80-luvun, kun töihin tultuani luottamusmies marssi ensimmäisenä päivänä ovesta sisään ja työnsi käteeni liittymislomakkeen.

Liittojen pitäisi saada työpaikoille lisää toimintaa ja näkyvyyttä, luotua sinne jukolainen yhteiskuuluvuuden henki. Silloin saadaan mukaan niitäkin, jotka epäröivät liittoon liittymistä tai valitsevat Loimaan kassan.

Vaikka asia on liittojen vastuulla, tässä olisi myös neuvottelujärjestöllä töitä. JUKOssa on haasteena se, että JUKO itse on neuvottelujärjestö ja jäsenliittoja on peräti 36. JUKOn luottamusmiestoiminta ei ole järjestötoimintaa, mutta luottamusmiehellä on suuri mahdollisuus vaikuttaa järjestäytymiseen. Annammeko Loimaan kassalle ylivallan siinä, mikä sille ei kuulu? Tätä tulisi JUKOssa pohtia.

Myös eri liittojen ihmisten täytyisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä ja kertoa toisistaan. Valtiollakin on vajaat 65 000 jukolaista – eikä ole keneltäkään pois, jos työntekijä liittyy johonkin toiseen liittoon kuin siihen, johon häntä jäseneksi houkutteleva kuuluu.  

Mitkä muut asiat ovat luottamustoimesi ja työpaikkojen ydinkysymyksiä tällä hetkellä?

Työaika ja joustot sekä niiden korvattavuus. Työn tekeminen muuttuu: työtä ei tehdä enää vain kahdeksasta neljään virastolla, vaan myös matkoilla, kotona ja hotellissa sekä illalla, yöllä, lauantaina, sunnuntaina ja juhlapyhinä. Nykyiset virkaehdot ja sopimukset eivät tunnista joustotyön korvattavuutta riittävästi, etenkin kun työtä ei saa tehdä ylityönä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös työturvallisuus ja työsuojelu.

Pitääkö luottamusmiehen seurata tiiviisti, mitä yhteiskunnassa kaikkinensa tapahtuu?

Kyllä. Luottamusmiehen täytyy olla kiinnostunut järjestöelämän lisäksi yhteiskunnasta ylipäätään. Luottamusmiestyö on samanlaista kuin kaivospuolen toiminta. Kaivossuunnitelmia ei voi kukaan laatia ennen kuin on tehnyt töitä kaivoksessa, eli työntekijä ei voi tulla suoraan pystymetsästä. Sama on luottamusmieshommissa. Jos ei ole kiinnostunut yhteiskunnasta ja sen vaikutuksesta työyhteisöön, ei kannata lähteä luottamusmieheksi.

Pääluottamusmiehelle tulee viestiä niin monesta tuutista, että taitavasti sitä muokkaamalla ja yhdistelemällä voi muille luottamusmiehille ja jäsenille luoda oikean suuntaisen tilannekuvan.

Ympäröivän yhteiskunnan lisäksi tietoa tulee mediasta, netistä, extranetistä ja työyhteisöstä. Neuvoja luottamusmiestoimintaan saa JUKOn toimistosta ja liittojen asiamiehiltä.

 

Pekka Liimatainen

- JUKOn pääluottamusmies TE-toimistoissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla vuodesta 2014 alkaen. Luottamusmiesuraa kertynyt kaikkiaan vajaat 30 vuotta.
- Tieinsinööri, nyt päätoiminen pääluottamusmies. Edustaa noin 3 500 työntekijän joukkoa.
- Oma liitto: Insinööriliitto IL.