"Poikkeuksellisen kauan jatkunut prosessi on ollut henkilöstölle uuvuttavaa löysässä hirressä roikkumista, ja tunnelma työntekijöiden keskuudessa on pettynyt", neuvotteluissa tutkimus-, hallinto- ja viestintä- sekä esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä edustanut jukolainen pääluottamusmies Ilkka Sipiläinen painottaa.

Keskusjärjestö painottaa, että lakimuutos, joka sallisi määräaikaisen työsuhteen solmimisen vuodeksi ilman perustetta, toisi mukanaan riskin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kasvusta. Määräaikaisuudet ovat yleisiä naisilla ja työuraansa aloittavilla.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jota on valmisteltu pitkään. ”Vaiheikas ja tärkeä uudistus on nyt saatu maaliin”, kertoo JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jota on valmisteltu pitkään. ”Vaiheikas ja tärkeä uudistus on nyt saatu maaliin”, kertoo JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila.

Mikä on sopimukseton tila tai mitä tarkoittaa jälkivaikutus? Palkka- ja työehtoneuvottelujen aikana kannattaa perehtyä myös prosessiin ei vain uutisiin tavoitteista.

Neuvottelut noin 80 000 valtion työntekijän virka- ja työehtosopimuksesta jatkuivat keskiviikkona 22. tammikuuta.

"Poikkeuksellisen kauan jatkunut prosessi on ollut henkilöstölle uuvuttavaa löysässä hirressä roikkumista, ja tunnelma työntekijöiden keskuudessa on pettynyt", neuvotteluissa tutkimus-, hallinto- ja viestintä- sekä esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä edustanut jukolainen pääluottamusmies Ilkka Sipiläinen painottaa.

Keskusjärjestö painottaa, että lakimuutos, joka sallisi määräaikaisen työsuhteen solmimisen vuodeksi ilman perustetta, toisi mukanaan riskin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kasvusta. Määräaikaisuudet ovat yleisiä naisilla ja työuraansa aloittavilla.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jota on valmisteltu pitkään. ”Vaiheikas ja tärkeä uudistus on nyt saatu maaliin”, kertoo JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jota on valmisteltu pitkään. ”Vaiheikas ja tärkeä uudistus on nyt saatu maaliin”, kertoo JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila.

Uudistuksen voimaantulo vaatii vielä kaikkien neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyn.

"Hankalinta on, kun työpaikalla ei ole ollut aiemmin luottamusedustajaa – silloin ei edes tiedetä, mitä puuttuu", kirjoittaa JUKOn neuvottelupäällikkö Tomi Törrönen.

"Poikkeuksellisen kauan jatkunut prosessi on ollut henkilöstölle uuvuttavaa löysässä hirressä roikkumista, ja tunnelma työntekijöiden keskuudessa on pettynyt", neuvotteluissa tutkimus-, hallinto- ja viestintä- sekä esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä edustanut jukolainen pääluottamusmies Ilkka Sipiläinen painottaa.

Kirkon sektorilla on valittu syksyllä luottamusmiehiä vuoden alusta alkavalle uudelle kaudelle. JUKOn neuvottelupäällikkö Anne Mikkola muistuttaa, että jos vaalit ovat järjestämättä, vieläkin ehtii.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut historiansa ensimmäisen oman yhteistoimintalain. Lain ansiosta henkilöstön neuvotteluoikeudet paranevat, uutena tulee myös seuraamusjärjestelmä yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Lain noudattamista ei kuitenkaan valvo kukaan ja puolet seurakunnista jäi sen ulkopuolelle.

Uudistuksen voimaantulo vaatii vielä kaikkien neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyn.

"Hankalinta on, kun työpaikalla ei ole ollut aiemmin luottamusedustajaa – silloin ei edes tiedetä, mitä puuttuu", kirjoittaa JUKOn neuvottelupäällikkö Tomi Törrönen.

Julkista sektoria ei nyt säästellä. Vuosi sitten säästöpaineessa tuotannollis-taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen aalto iski valtiolle. Tänä syksynä erityisesti hyvinvointialueiden, mutta myös kuntien työntekijät ovat jännittäneet ja jännittävät työpaikkansa säilymisen puolesta.

Palkat nousevat kaikilla sektoreilla yleisen linjan mukaisesti, kunta- ja hyvinvointialalle syntyi uusi palkkaohjelma. Neuvottelukierros osoitti, että vientimallilaki ei toimi, vaan jäykistää sopimusten kehittämistä.

Palkat nousevat sopimuskaudella yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,8 prosenttia.

Neuvottelutuloksen sisällöstä kerromme, jos kaikkien osapuolten hallinnot hyväksyvät sen.

"Pidän julkiseen sektoriin liittyviä kysymyksiä merkittävinä ja arvostan JUKOn roolia sektorin vaikuttamis- ja kehittämistyössä. Työskennellessäni Akavan Erityisaloissa ehdin noin 15 vuoden ajan tutustua ja myös osallistua JUKOn toimintaan. Tämä on nyt siis vähän kuin kotiin palaisi", Ikonen toteaa.

Julkista sektoria ei nyt säästellä. Vuosi sitten säästöpaineessa tuotannollis-taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen aalto iski valtiolle. Tänä syksynä erityisesti hyvinvointialueiden, mutta myös kuntien työntekijät ovat jännittäneet ja jännittävät työpaikkansa säilymisen puolesta.

JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Salminen: ”Valtionhallinnon säästöt ajavat virastoja ajattelemaan asioita uusiksi ja jossain määrin myös vähentämään henkilöstöä. Ensiarvoisen tärkeää on, että asiat ratkaistaan hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa siellä, missä on paras asiantuntemus.”

"Poikkeuksellisen kauan jatkunut prosessi on ollut henkilöstölle uuvuttavaa löysässä hirressä roikkumista, ja tunnelma työntekijöiden keskuudessa on pettynyt", neuvotteluissa tutkimus-, hallinto- ja viestintä- sekä esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä edustanut jukolainen pääluottamusmies Ilkka Sipiläinen painottaa.

Keskusjärjestö painottaa, että lakimuutos, joka sallisi määräaikaisen työsuhteen solmimisen vuodeksi ilman perustetta, toisi mukanaan riskin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kasvusta. Määräaikaisuudet ovat yleisiä naisilla ja työuraansa aloittavilla.

Kyse on merkittävästä muutoksesta, jota on valmisteltu pitkään. ”Vaiheikas ja tärkeä uudistus on nyt saatu maaliin”, kertoo JUKOn hyvinvointialueiden neuvottelupäällikkö Heli Hartman-Mattila.

”Opetus- ja tutkimushenkilöstön kannalta keskeistä tulevana talvena on, että pääluottamusmiehet pääsevät työnantajan kanssa paikalliseen sopimukseen työsuunnitelman periaatteista”, JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Kari Eskola kirjoittaa.

”JUKO ei hyväksy rahoitusleikkauksia. Myös TKI-tavoitteen lykkäämisellä olisi merkittäviä vaikutuksia yliopistosektorille.” Julkaisemme lyhyet kommentit sektoreilta valtiovarainministeriön ehdotuksista valtion ensi vuoden budjettiin. Täältä löydät yliopistokommentit.

”Kokeiluun sisältyy riskejä. Se voi asettaa opetus- ja tutkimushenkilöstön sisällä ryhmiä eriarvoiseen asemaan, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Yliopistoilla on nyt tilaisuus osoittaa, että ne seisovat sanojensa takana ja toimivat vastuullisina työnantajina kaikille henkilöstöryhmille etsittäessä mallia, joka tukee työhyvinvointia ja varmistaa opetuksen sekä tutkimuksen korkean laadun.”

Uudistuksen voimaantulo vaatii vielä kaikkien neuvotteluosapuolten hallintojen käsittelyn.

KT:n yrityssektorin yrityksissä ja säätiöissä valitaan nyt JUKOn luottamusedustajat kaudelle 1.1.2026–31.12.2028.

Yt-kirjainlyhenne nivoutuu ihmisten mielessä lähinnä irtisanomisiin ja henkilöstön vähentämiseen, mutta yhteistoimintaan kuuluu laajasti myös työyhteisön kehittäminen.